Ero sivun ”Percival” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkkikorjaus |
Täydennystä lähteen perusteella |
||
Rivi 5:
Useimpien tarinoiden mukaan Percival on aatelinen, ja hänen isänsä on joko kuningas [[Pellinore]] tai joku ylhäinen ritari. Percival päättää ryhtyä ritariksi tavattuaan muutamia ritareita. Hän lähtee [[kuningas Arthur]]in hoviin, jossa hän osoittautuu erinomaiseksi soturiksi, ja hänet valitaan pyöreän pöydän ritariksi.
Percivalin keskeinen ominaisuus on lapsenomainen viattomuus, joka suojelee häntä maallisilta houkutuksilta ja erottaa hänet muista pyöreän pöydän. Viattomuus myös yhdistää hänet kansantaruista tuttuun yksinkertaisen sankarin tai hupsun aiheeseen. Percival yhdistettiin [[Graalin malja]]n etsintään jo varhaisimmissa Arthurista kertovissa legendoissa. [[Chrétien de Troyes]] kertoo Percevalista, joka ensin epäonnistuu tehtävässään, mutta oppii erehdyksestään ja lopulta löytää Graalin. Troyes'n tarinassa ''Le Conte du Graal'' Percival vierailee haavoittuneen [[Kalastajakuningas|Kalastajakuninkaan]] linnassa, missä hän näkee salaperäisen astian. Percival ei kuitenkaan kysy kysymystä, joka parantaisi Kalastajakuninkaan, koska Percivalia on aiemmin kehotettu olemaan kyselemättä liikoja. Sittemmin Percival osallistuu Graalin maljan etsintöihin ja oppii vähitellen, mitä todellinen ritarius ja sen yhteys kirkon opetuksiin merkitsee. Myöhemmissä versioissa Graalin tärkein löytäjä on [[Galahad]], mutta Percival pysyy kuitenkin yhtenä kolmesta maljan löytävästä ritarista.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/451087/Perceval | Nimeke = Perceval | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Inc | Viitattu = 1.6.2015 | Kieli = }}</ref> Kolmas ritareista on sir [[Bors]] joka tarun mukaan ainoana palasi etsintämatkaltaan.
== Lähteet ==
▲Ilmeisesti Troyesin tarinasta inspiroituneena kirjoitti hiukan myöhemmin saksalainen ritari ja runolaulaja [[Wolfram von Eschenbach]] oman versionsa ''[[Parsifal]]'', johon myös Richard Wagnerin ''[[Parsifal (ooppera)|Parsifal]]'' -ooppera pohjautuu.
{{Viitteet}}
[[Luokka:Pyöreän pöydän ritarit]]
| |||