Ero sivun ”Ultrakevyt lentokone” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"liite II luokkaan"?? |
pikkufiksailuja, kuolleita ja turhia linkkejä pois, korjattava/kieli-merkintä |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/kieli}}
[[
'''Ultrakevyt lentokone''' (”ultra”) on kevytrakenteinen yksi- tai kaksipaikkainen [[lentokone]]. Ultrat kuuluvat liite II luokkaan{{selvennä}}. Ne voivat olla harrasterakenteisia tai kaupallisesti valmistettuja. Liite II{{selvennä}} rajoittaa kaiken kaupallisen toiminnan pois{{selvennä}}. Ultralla voidaan kuitenkin antaa [[Lentokoulutus Suomessa|lentokoulutusta]].
== Ultran historia ==
Ultralight-koneet tulivat käyttöön 1970-luvun lopulla, jolloin ne olivat pääosin 2-tahtimoottorilla varustettuja painopisteohjattuja riippuliitimiä. Tätä luokkaa kutsutaan Suomessa Ultra-A:ksi. Tätä kalustoa on Suomessa vain noin 20
Tästä kehittyi hieman [[Cessna 150|Cessna 150:ta]] ja muita yleisilmailun lentokoneita pienempiä harrasterakenteisia lentokoneita, joissa voimalaitteena käytettiin pieniä auton moottoreita. 1990-luvulla ultrissa siirryttiin nelitahtimoottoreihin ja koneiden suoritusarvot kehittyivät merkittävästi. Tästä muutoksesta on se, etu, että koneet ovat paljon vähemmän meluisia kuin vuosikymmenet sitten suunnittellut yleisilmailun lentokoneet.
Rivi 10 ⟶ 11:
== Määritelmiä ==
[[
Suomessa tyyppihyväksymättömät ultrakevyet lentokoneet ovat yksi- tai kaksipaikkaisia, ja kaksipaikkaisena se saa painaa tankattuna ja miehistöineen pyörävarustuksella korkeintaan 450 kg ja vesikoneena 495 kg (1-paikkaiset 300 kg ja vesikoneena 330 kg). Koko koneen painon kantavan rakettipelastusvarjon asentaminen nostaa maakoneen painorajaa 22,5 kg:lla eli 472,5 kg. Koska ultrakevyen lentokoneen tyhjämassa on yleensä 270-300 kg, ei kuormaa voi kovin paljon ottaa.Ultrakevyen lentokoneen kuormattavuus on yksipaikkasena 95 kg. ja kaksipaikkaisena175 kg. Tästä alhaisesta painosta on suomen kieleen luotu ultralight-lentämisestä termi kevytilmailu.
Rivi 16 ⟶ 17:
Toinen rajoitus on, että näillä koneilla saa lentää vain näkölentosäännöissä (VFR) auringonnousun ja -laskun välisenä aikana, sekä kohde pitää näkyä vähintään 5km:n etäisyydeltä sekä pilvikorkeus vähintään 1000 ft.Ultrakevyen lentokoneen sakkausnopeus saa olla korkeintaan 65 km/h.
Ultrakevyet lentokoneet eivät yleensä ole taitolentokelpoisia.
Ultran lentämiseen tarvitaan [[Lentokoulutus Suomessa|lupakirja]], joka on vaatimuksiltaan yksityislentäjän lupakirjaa helpompi. Siihen vaaditaan vähintään 48 tuntia teoriaopiskelua ja 25 lentotuntia.<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1368420122058 | Nimeke = Ultrakevyet lentokoneet turmissa yhä useammin | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref> Lupakirja on voimassa viisi vuotta kerrallaan.
Rivi 26 ⟶ 27:
== Valmistajia ==
Euroopassa tšekkiläiset ovat ottaneet 1990-luvun alusta lähtien merkittävän aseman kevytlentokoneiden valmistuksessa. Myös Saksa, Italia, Ranska, Puola, Slovakia ja Unkari tuottavat paljon kevytlentokoneita. Ultrakevyitä lentokoneita ovat esimerkiksi saksalainen [[Ikarus C 42]], tšekkiläis-italialainen [[MD3 Rider]], slovakialainen [[Eurofox]], unkarilainen [
Ultrakeveiden lentokoneiden valmistajia ovat;
* [[3Xtrim Aircraft Factory]], Puola
* [[Aeropro]] s.r.o., Slovakia
* Aerospool s.r.o., Slovakia
* [[Air Creation]]
* [[ATEC]], Tšekin tasavalta
* [http://www.atol.fi/fi Atol Avion Oy], Suomi
Rivi 105 ⟶ 106:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Ultralight aircraft}}
*[http://kevytilmailu.net http://kevytilmailu.net]
*[http://flyikarus.fi http://flyikarus.fi]
*[http://www.ilmailu.org http://www.ilmailu.org]
*[http://taivaalle.fi http://taivaalle.fi]
[[Luokka:Ultrakevyet lentokoneet|*]]
| |||