Wikipedia

Ero sivun ”Martin Ekström” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 905 muokkausta
p +m
edes joku lähde ja parannusta
Rivi 1:
[[Tiedosto:Ekstrom.jpg|thumb|185px|Martin Ekström]]▼
{{Lähteetön}}
'''Martin Eugén Ekström''' ([[7. joulukuuta]] [[1887]] Gålsbo, By (nyk. [[Avestan kunta]]), [[Ruotsi]] – [[28. joulukuuta]] [[1954]] [[Helsinki]], [[Suomi]])<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Ekström, Martin (1887 - 1954)|tekijä=Mikko Uola|ajankohta=6.6.2003|id=7800}}</ref> oli ruotsalainen [[sotilas|ammattisotilas]] ja seikkailija. Hän osallistui vapaaehtoisena [[Suomen sisällissota]]an 1918, jossa hän toimi [[Vaasan rykmentti (valkoiset)|Vaasan rykmentin]] komentajana, ja [[Viron vapaussota]]an 1919, jossa hän oli [[I Suomalainen Vapaajoukko|I Suomalaisen Vapaajoukon]] päällikkönä. Hänet muistetaan varsinkin [[Narva]]n valtauksesta tammikuussa 1919. Tämän lisäksi hän osallistui Suomen armeijan riveissä [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota]]an.
▲[[Tiedosto:Ekstrom.jpg|thumb|Martin Ekström]]
 
'''Martin Eugen Ekström''' ([[6. joulukuuta]] [[1887]] Gålsbo, [[Avestan kunta]], [[Ruotsi]] – [[28. joulukuuta]] [[1954]] [[Helsinki]]) oli [[ruotsalainen]] [[sotilas|ammattisotilas]] ja seikkailija. Hän oli [[Ruotsi]]n armeijan [[kersantti]], [[Persia]]n [[santarmi]]ston [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]], [[Saksa]]n armeijan [[luutnantti]], [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] [[Tampere]]en ja [[Viipuri]]n valtausten jälkeen [[majuri]] ja [[Viron vapaussota|Viron vapaussodan]] jälkeen [[Viro]]n armeijan [[eversti]]. Tämän lisäksi hän oli Suomen sisällissodassa [[Vaasan rykmentti (valkoiset)|Vaasan rykmentin]] [[komentaja]] ja Viron vapaussodassa [[I Suomalainen Vapaajoukko|I Suomalaisen Vapaajoukon]] päällikkö. Viron vapaussodassa hän vastasi [[Narva]]n valtauksesta. Tämän lisäksi hän osallistui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota]]an. Hänellä oli hammaslääkäri Gladys Ekströmin kanssa kaksi poikaa, Derrick ja Carl Bertel.
Sotilasarvoltaan Ekström oli [[Ruotsi]]n armeijan [[kersantti]], [[Persia]]n santarmiston [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]], [[Saksa]]n armeijan [[luutnantti]], [[Suomi|Suomen]] armeijan [[majuri]] ja [[Viro]]n armeijan [[eversti]]. Hän osallistui 1930-luvulla pienten [[kansallissosialismi|kansallissosialististen]] järjestöjen toimintaan Ruotsissa.
 
== Elämä ==
Martin Eugen syntyi JohannaByn Perintyttärenpitäjässä [[Au-lapsi|au-lapseksiTaalainmaa]]lla Johanna Perssonin aviottomana lapsena. [[Hovnäs]]ilainen talollinen Anders Ekström adoptoi hänet pojakseen. Tämän jälkeen hän eli nuoruutensa [[Västmanlandin lääni]]ssä.▼
 
Ekström liittyi vapaaehtoisena 1905 [[Uplanti|Uplannin]] tykistörykmenttiin. Vuonna 1911 hänestä tuli kersantti ja samana vuonna hän liittyi [[aliupseerioppilasHarald Hjalmarson]]in johtamaan ruotsalaiseen sotilaskomennuskuntaan, joka lähetettiin [[Persia]]n hallituksen pyynnöstä kouluttamaan Persian [[santarmi]]stoa. JoulukuustaEkström oli tässä tehtävässä joulukuusta 1911 syksyyn 1915 Ekströmja olisai Persian santarmiston saadensantarmistossa kapteenin arvon taistellessaan onnistuneesti rosvojoukkioita vastaan. Taistellessaan[[Ensimmäinen samaanmaailmansota|Ensimmäisen aikaanmaailmansodan]] puhjettua hän liittyi Persiassa olleisiin saksalais-persialaisissaturkkilaisiin joukoissajoukkoihin ja taisteli niiden mukana venäläisiä vastaan hän1915–1916. Hän sai Saksan armeijan luutnantin arvon. Vuonna 1916 hän tuli takaisin Ruotsiin ja hänestä tuli [[reservi]]n kersantti. ▼
 
Suomen sisällissodan puhjettua Ekström värväytyi helmikuussa 1918 vapaaehtoisena Suomen valkoiseen armeijaan, johon hänet otettiin luutnanttina. Hän palveli ensin [[Pietarsaaren tykistökoulu]]ssa, sitten 2. Hämeen pataljoonan komentajana ja sodan loppuvaiheessa [[Vaasan rykmentti|Vaasan Rykmentin]] komentajana. Hän osallistui [[Tampereen taistelu]]un ja [[Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)|Viipurin valtaukseen]]. Hänet ylennettiin maaliskuussa kapteeniksi ja Viipurin valtauksen jälkeen majuriksi. Sisällissodan päätyttyä Ekström jäi Suomen armeijaan ja toimi syksyllä 1918 [[Itämeren jalkaväkirykmentti|Itämeren Jalkaväkirykmentin]] esikuntapäällikkönä. Viron vapaussodan puhjettua [[Viron Avustamisen Päätoimikunta]] valitsi hänet I Suomalaisen Vapaajoukon päälliköksi. Tämä niin sanottu Ekströmin pataljoona saapui [[Tallinna]]an 30. joulukuuta 1918 ja siirtyi rintamalle 4. tammikuuta 1919. Ekströmin joukot valtasivat [[Rakvere]]n ja 18. tammikuuta [[Narva]]n. Hän sai Viron armeijassa everstin arvon, Viron arvokkaimman kunniamerkin ja kunniakansalaisuuden. Ekström palasi pataljoonineen Suomeen jo maaliskuussa 1919.
 
Ekström oli kesällä 1919 [[Porin rykmentti|Porin rykmentissä]] pataljoonankomentajana. Hän sai elokuussa 1919 eron Suomen armeijasta everstiluutnantin arvoisena ja oli sen jälkeen muutaman kuukauden ajan [[Liettua]]ssa sotilasneuvonantajana. Palattuaan Suomeen hän siirtyi [[suojeluskunta]]järjestön palvelukseen ruotsinkieliselle Pohjanmaalle. Hän oli 1920–1922 [[Vaasa]]n ruotsinkielisen suojeluskuntapiirin ohjaajana ja 1923–1934 sen päällikkönä. Ekström harjoitti myös yritystoimintaa Vaasassa myymällä polkupyöriä, autoja ja bensiiniä sekä perustamalla jäteöljyn puhdistuslaitoksen.<ref name="KB" /> Ekström vaikutti 1932 [[Mäntsälän kapina]]n epäonnistumiseen pysyttelemällä lojaalina presidentti [[P. E. Svinhufvud]]ille ja kieltämällä Pohjanmaan ruotsinkielisiltä suojeluskuntalaisilta kapinaan osallistumisen.
 
Ekström yritti 1930-luvulla osallistua Ruotsin politiikkaan. Hän muutti 1934 takaisin Ruotsiin ja toimi siellä [[Nationalsocialistiska Blocket]] -nimisen pienen kansallissosialistisen puolueen puheenjohtajana.<ref name="KB" /> Hän oli luomassa käsitettä ”''yläluokkainen kansallissosialismi''”.
▲Martin Eugen syntyi Johanna Perintyttären [[Au-lapsi|au-lapseksi]]. [[Hovnäs]]ilainen talollinen Anders Ekström adoptoi hänet pojakseen. Tämän jälkeen hän eli nuoruutensa [[Västmanlandin lääni]]ssä.
 
Ekström palasi Suomeen talvisodan aikana ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen mukana ja oli [[Svenska Frivilligkåren]]in 3. Taisteluosaston komentajana [[Lappi|Lapissa]]. Jatkosodan alussa hän komensi [[Hangon rintama 1941|Hangon rintamalla]] rannikkopataljoona 55:ttä sekä osasto Ekströmiä. Sodan lopulla ja sodan jälkeen Ekström toimi liikemiehenä Suomessa ja Ruotsissa.
▲Ekström liittyi vapaaehtoisena 1905 [[Uplanti|Uplannin]] tykistörykmenttiin. Vuonna 1911 hänestä tuli [[aliupseerioppilas]] . Joulukuusta 1911 syksyyn 1915 Ekström oli Persian santarmiston saaden kapteenin arvon taistellessaan onnistuneesti rosvojoukkioita vastaan. Taistellessaan samaan aikaan saksalais-persialaisissa joukoissa venäläisiä vastaan hän sai Saksan armeijan luutnantin arvon. Vuonna 1916 hän tuli takaisin Ruotsiin ja hänestä tuli [[reservi]]n kersantti.
 
Ekströmin puoliso oli vuodesta 1920 hammaslääkäri Gladys Ekström, o.s. Kurtén. Heillä oli kaksi poikaa, Derrick ja Carl Bertel. Ruotsinkielinen Ekström ei osannut [[Suomen kieli|suomea]], mutta puhui sujuvasti [[Persian kieli|persiaa]].<ref name="KB" />
Tammikuussa 1918 hän tuli Suomeen ja hänestä tuli valkoisen armeijan luutnantti. Hänet ylennettiin Tampereen valtauksen jälkeen kapteeniksi ja Viipurin valtauksen jälkeen majuriksi. Sisällissodan jälkeen [[Viron Avustamisen Päätoimikunta]] valitsi hänet I Suomalaisen Vapaajoukon päälliköksi. Hänen joukkonsa valtasivat [[Rakvere]]n ja Narvan ja hän sai Viron arvokkaimman kunniamerkin ja kunniakansalaisuuden.
 
==Lähteet==
Ekström toimi [[Mäntsälän kapina]]n aikana [[Pohjanmaa]]n ruotsinkielisten [[suojeluskunnat|suojeluskuntien]] päällikkönä. Hän vaikutti kapinan epäonnistumiseen pysyttelemällä lojaalina [[Pehr Evind Svinhufvud]]ille ja kieltämällä miestensä kapinaan osallistumisaikeet. 1930-luvulla hän myös yritti osallistua Ruotsin politiikkaan. Lähdettyään vuonna 1934 [[Suomen puolustusvoimat|Suomen armeija]]sta, hän toimi [[kansallissosialismi|kansallissosialistisen]] järjestön [[Nationalsocialistiska Blocket]]in johtajana. Hän oli luomassa käsitettä ”''yläluokkainen kansallissosialismi''”.
{{Viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
Politiikan jälkeen hän palasi Suomeen ja osallistui talvi- ja jatkosotaan. Talvisodassa hän komensi [[everstiluutnantti]]na [[Svenska Frivilligkåren|ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen]] 3. Taisteluosastoa.
*Sivert Wester: ''Martin Ekström: orädd frivillig i fem krig'' (1986)
 
==Aiheesta muualla==
{{Tynkä/Poliitikko}}
{{Commonscat-rivi}}
 
{{AAKKOSTUS:Ekström, Martin}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Ekström”