Ero sivun ”Hevonen” versioiden välillä

582 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
→‎Ratsuna ja vetojuhtana: Pientä muokkausta sekä poistettu sekava ja tässä yhteydessä tarpeettoman oloinen teksti yksityis- ja opetushevosten tasoeroista
(→‎Ratsuna ja vetojuhtana: Pientä muokkausta sekä poistettu sekava ja tässä yhteydessä tarpeettoman oloinen teksti yksityis- ja opetushevosten tasoeroista)
=== Ratsuna ja vetojuhtana ===
[[Tiedosto:Farmer plowing in Fahrenwalde, Mecklenburg-Vorpommern, Germany.jpg|thumb|Saksalainen maanviljelijä kyntää hevosparilla.]]
Hevosella on menneinä aikoina ollut erittäin suuri merkitys veto- ja kuormajuhtana sekä myös [[ratsu]]na. Vanhimpina hevosajoneuvoina pidetään kaulahihnaa ja [[purilaat|purilaita]]. [[Pyörä]]n ja [[satula]]n keksimisen jälkeen suuria edistysaskeleita hevosvarusteissa olivat [[länget]] ja rintahihnavaljaat sekä [[jalustin|jalustimet]].
 
Ennen kun [[rautatie]]t 1800-luvulla ja myöhemmin [[auto]]t yleistyivät, [[hevosajoneuvo]]t olivat [[härkä|härkien]] ohella suuressa osassa maailmaa käytännössä ainoita maa­kulku­neuvoja, joskin paikallisesti myös esimerkiksi [[aasi]]a, [[muuli]]a ja [[kameli]]a on käytetty veto- ja kantojuhtana. [[Vankkurit|Vankkurien]] ja kärryjen ohella käytettiin pohjoisilla seuduilla talvisin myös hevos­vetoisia [[reki]]ä. Lisäksi hevosella oli suuri merkitys myös [[maatalous|maa­taloudessa]] työjuhtana, mutta tästäkin työstä [[traktori]] on sen teollisesti kehittyneissä maissa nykyisin pitkälti syrjäyttänyt. Monissa lähinnä Aasian ja Afrikan maissa hevonen on kuitenkin yhä tärkeä työeläin ja kulkuneuvo erityisesti syrjäseuduilla.
[[Tiedosto:Finnish horse and finnish girl.jpg|thumb|[[Suomenhevonen]] hoitajineen.]]
Ratsastus ja [[Hevosen hoito|hevosten hoitaminen]] on nykyisin erityisesti tyttöjen suosima harrastus, joka viime vuosina on yleistynyt voimakkaasti nuorten ja vanhempienkin naisten harrastuksena. Ratsastusta harrastavat pojat ja miehet ovat yleensä vähemmän kiinnostuneita hevosenhoidosta ja keskittyvät ratsastajana kehittymiseen sekä kilpailemiseen erityisesti [[esteratsastus|esteratsastuksessa]]. Suomessa on noin 150&nbsp;000 ratsastuksen harrastajaa.<ref name="ratsastus.fi harrastajat"/> Harrastaminen tapahtuu pääsääntöisesti [[ratsastuskoulu]]illa, ja ratsastuksen ohella talleilla hoidetaan hevosia ja poneja. [[tuntihevonen|Opetushevosilla]] saattaa kullakin olla oma vapaaehtoinen hoitajansa tai useitakin hoitajia, jotka huolehtivat hoitohevosensa puhdistamisesta ja opetustunneille valmistelemisesta esimerkiksi tiettyinä viikonpäivinä. Oman hevosen pitokaan ei ole ratsastuksen harrastajien keskuudessa harvinaista. Hevosen hoito on kuitenkin vastuullista ja vie päivittäin runsaasti aikaa, ja hevosen ylläpito tulee varsin kalliiksi varsinkin, jos ei asu maaseudulla ja pysty pitämään hevostaan omassa [[talli]]ssa.
 
Talleilla voivat opetushevoset olla joskus pitkällekin koulutettuja, mutta yleisesti opetushevoset ovat perustasoisia, tavallisesti kilttejä harrastehevosia. Sen sijaan yksityishevoset usein ovat koulutettu vain yhden ihmisen tarpeisiin, joten ne osaavat enemmän kuin peruskäytössä olevat talliratsut. Yksityishevosilla kilpaillaan usein ja perehdytään koulutukseen ja tasoon tarkemmin. Toki on vain harrastekäyttöön ostettuja esim. entisiä ravureita, vanhempia hevosia joita ei voi enää käyttää täysillä ja pikkuvikaisia, mutta silti ihan hyviä ratsuja.
 
Hevosharrastus saattaa keskittyä myös [[raviurheilu]]un. Ravimaailma on ratsastusta miehisempi, mutta nuoretkin tytöt saattavat toimia hevosenhoitajina ja valmennusapulaisina ja päätyä myös työskentelemään ravihevosten parissa hoitajina, ohjastajina tai valmentajina. Ravikilpailujen seuraaminen ja siihen liittyvä veikkaus on myös suosittua ajanvietettä.<ref name="hippos ravit"/>
3 051

muokkausta