Ero sivun ”Admiral Hipper” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Klmake (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 11:
| poistui = [[10. huhtikuuta]] [[1945]]
| loppuvaihe =
| uppouma = 14&nbsp;247 tonnia&nbsp;t (kuiva)<br>18&nbsp;208 tonnia&nbsp;t (kuormattu)
| pituus = tilauksen mukaan:<br> 194,2 metriä&nbsp;m (vesiraja)<br>202,8 &nbsp;m (kokonaispituus)<br>muutostöiden jälkeen:<br>194,6 &nbsp;m (vesiraja)<br>205,9 &nbsp;m (kokonaispituus)
| leveys = 21,3 metriä&nbsp;m
| syväys = 5,83 metriä&nbsp;m (suunniteltu)<br>7,74 &nbsp;m (sotavarustuksessa)
| koneteho = 133 &nbsp;631 &nbsp;[[hevosvoima|hv]]a (98 &nbsp;[[Megawatti|MW:a]])
| nopeus = 32,5 [[Solmu (nopeusyksikkö)|solmuakn]] (60km60&nbsp;km/h)
| miehistö = 1&nbsp;600
| aseistus = 8 × 20,3 cm SK L/50 model C34 tykkiä asennettuna kaksiputkisina LC34 asennuksina<br>12 × 10,5 cm Flak L/65 Model C33 ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina asennuksina<br>12 × 3,7 cm Flak L/83 model C30 ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina C30 asennuksina<br>8 × 2 cm Flak L/65 Model C30 ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina C30 asennuksina<br>12 × 53,3 cm [[torpedo]]putkea neliputkisina ryhminä
Rivi 22:
'''Admiral Hipper''' oli [[Kriegsmarine|Saksan laivaston]] [[Admiral Hipper -luokka|Admiral Hipper -luokan raskas risteilijä]]. Alus tilattiin 30. lokakuuta 1934 Deutsche Werkeltä Kielistä, jossa se valmistettiin telakkanumerolla 501. Sen nimenä oli tilattaessa ''risteilijä H'' ja sen piti korvata palvelukseen otettaessa ''SMS Hamburgin''. Aluksen hintana oli tilausta tehtäessä 85&nbsp;860&nbsp;000 valtakunnan markkaa eli se ei sisältänyt valmistuksen aikana tehtäviä muutostöitä.<ref>Koop, Gerhard ja Schmolke, Klaus-Peter s. 11</ref>
 
Alus laskettiin vesille 6. helmikuuta 1937, jolloin sen kummina oli rouva Raeder. Laivastonkomentaja kenraaliamiraali Raeder, joka oli palvellut amiraali Franz Hipperin esikunnassa ensimmäisessä maailmansodassa, piti puheen. Alus oli valmistajan koeajoissa 18.-22–22. maaliskuuta 1939, ja 17. huhtikuuta tehdyn onnistuneen vastaanottopurjehduksen jälkeen alus otettiin palvelukseen 29. huhtikuuta.
 
== Palvelus ==
''Admiral Hipper'' lähti 6. kesäkuuta telakalta Itämerelle koulutukseen. Alus vieraili 3.-24–24. heinäkuuta Tallinnassa ja Hernösandissa ja se oli Kielin edustalla Kielin viikolla.
 
Alus oli telakalla muutettavana heinäkuusta syyskuuhun 1939. Aluksen keulan muotoa muutettiin, navigointi ja amiraalisiltaa paranneltiin sekä savupiippu varustettiin suojalla. Alukselle asennettiin tammikuussa FuMo 22 -tutka etäisyysmittarin yläpuolelle.<ref name=Whitley_60">Whitley s. 60</ref>
 
''Admiral Hipperin'' ensimmäisenä tehtävänä oli 18.-21–21. helmikuuta 1940 iskeä liittoutuneiden Skandinavian alueen saattueisiin yhdessä [[Taisteluristeilijä|taisteluristeilijöiden]] [[Gneisenau (1936)|''Gneisenaun'']] ja [[Scharnhorst (1936)|''Scharnhorstin'']] kanssa (operaatio Nordmark). Osaston suojana olivat hävittäjät ''[[Z1 Leberecht Maass]]'', ''[[Z5 Paul Jacobi]]'', ''[[Z20 Karl Garlster]]'' ja ''[[Z21 Wilhelm Heidkamp]]''.
 
===Taistelu Norjasta===
''Admiral Hipper'' otti huhtikuussa osaa [[Taistelu Norjasta|Norjan taisteluihin]]. Aluksen kuljettaessa [[Trondheim]]iin joukkoja se kohtasi 8. huhtikuuta [[Royal Navy|Kuninkaallisen laivaston]] hävittäjän [[HMS Glowworm (H92)|''HMS Glowwormiin'']], joka upposi törmättyään ''Admiral Hipperiin'' vaurioittaen sitä lievästi. Trondheimin osasto suoritti maihinnousun 9. huhtikuuta, minkä jälkeen ''Admiral Hipperin'' ja kolmen hävittäjän käskettiin 10. huhtikuuta palata Saksaan. Polttoainepulan vuoksi ainoastaan ''Admiral Hipper'' ja ''Z16 Friedrich Eckholdt'' lähtivät merelle ja hävittäjäkin joutui palaamaan kovan merenkäynnin vuoksi takaisin. Alus siirrettiin [[Wilhelmshaven]]iin korjattavaksi. Korjaukset valmistuivat toukokuussa, minkä jälkeen alus osallistui hyökkäykseen [[Harstaad]]ista vetäytyviä liittoutuneiden joukkoja kuljettavia saattueita vastaan.<ref name="Whitley_61">Whitley s. 61</ref>
 
''Admiral Hipper'' lähti yhdessä neljän hävittäjän kanssa kohti tapaamispaikkaa, jossa sen piti kohdata taisteluristeilijät ''Scharnhorst'' ja ''Gneisenau''. Purjehduksen tuloksena upotettiin 8. kesäkuuta joukkojenkuljetusalus ''Orama'' (1984019 840 grt), British Oil Shipping Company Limitedin öljytankkeri ''Oil Pioneer'' (56665 666 grt) sekä sukellusveneentorjuntatroolari [[HMS Juniper (T123)|''HMS Juniper'']].
 
===Atlantin risteilyt===
Alus teki seuraavan purjehduksensa 27. marraskuuta palaten satamaan 27. joulukuuta Atlantilla, minkä aikana se upotti James Nourse Limitedin ''Jumnan '' (60786 078 grt) ennen paluuta Brestiin. Risteilyn aikana ''Admiral Hipper'' kohtasi WS5A saattueen, minkä suojana oli Kuninkaallisen laivaston raskas risteilijä [[HMS Berwick (65)|''HMS Berwick'']] ja kevyt risteilijä [[HMS Bonaventure (31)|''HMS Bonaventure'']]. ''Admiral Hipper'' osui ''HMS Berwickiin'' neljästi ja vaurioitti lisäksi P&O:n ''Empire Trooperia'' (1399413 994 grt).<ref name="Whitley_61"/>
 
''Admiral Hipperin'' seuraava purjehdus oli 1.–14. helmikuuta 1941 Brestistä oli menestyksekkäämpi. Alus upotti seitsemän alusta saattueesta SLS64, minkä jälkeen se purjehti huoltoon saapuen 28. maaliskuuta Kieliin. Alukset olivat ''Warlaby'' (48764 876 grt), ''Oswestry Grange'' (46844 684 grt), ''Shrewsbury'' (45424 542 grt), ''Westbury'' (47124 712 grt), ''Derryname'' (48964 896 grt), ''Iceland'' (12361 236 grt) sekä yksi ei -brittiläinen alus yhteensä 3280632 806 tonnia. Telakalta palattuaan alus purjehti 21. maaliskuuta 1942 Norjaan osallistuakseen hyökkäykseen saattuetta PQ17 vastaan. Alus laski syyskuussa miinakentän [[Novaja Zemlja]]n edustalle, mikä oli samalla ainoa saksalaisen raskaan risteilijän tekemä miinakenttä.<ref name="Whitley_61"/>
 
''Admiral Hipper'' ja ''Lützow'' hyökkäsivät joulukuussa saattue JW51B:n kimppuun, mutta seuranneessa taistelussa Kuninkaallisen laivaston risteilijöiden [[HMS Sheffield (24)|''HMS Sheffield'']] ja [[HMS Jamaica (44)|''HMS Jamaica'']] kanssa ''Admiral Hipper'' vaurioitui niin pahoin, että se ei koskaan enää ollut entisensä. Aluksen etummainen kattilahuone tuhoutui ja runsaiden muiden vaurioiden vuoksi alus purjehti Kaafjordiin. Tämän operaation seurauksena Hitler antoi määräyksensä romuttaa laivaston raskaat yksiköt.<ref name="Whitley_61"/>
Rivi 51:
==Lähteet==
{{Commonscat|Admiral Hipper (ship, 1937)}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Whitley, M. J. | Nimeke = Cruisers of World War Two - an international encyclopedia | Vuosi = 1996 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Arms and Armour | Tunniste = ISBN 1-86019-874-0 | Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Cajus, Bekker | Nimeke = Saksan laivaston taistelu ja tuho | Vuosi = 1955 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Cajus, Bekker | Nimeke = Kirottu meri | Vuosi = 1973 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-20-0239-6 }}