Versio 10. helmikuuta 2015 kello 05.46 muokkaa ZacheBot (keskustelu \| muokkaukset) botit, seulojat 137 932 muokkausta p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit ← Vanhempi muutos		Versio 28. toukokuuta 2015 kello 21.52 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 896 muokkausta fix Uudempi muutos →
Rivi 12: \| ammatit = [[kirjailija]], [[runoilija]] \| äidinkieli = \| kansallisuus = {{[[Suomi}}]] \| aikakausi = 1932–1937 \| tyylilajit = Rivi 24: \| huomioita = }} '''Saima Rauha Maria Harmaja''' ([[8. toukokuuta]] [[1913]] [[Helsinki]] – [[21. huhtikuuta]] [[1937]] Helsinki)<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html \| Nimeke = Calamnius-sukuseura ry \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 18.12.2010 \| Kieli = }}</ref> oli [[Suomi\|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Harmaja muistetaan traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan sekä elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan. Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 18.12.2010 \| Kieli = }}</ref> oli [[Suomi\|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Harmaja muistetaan traagisesta elämäntarinastaan ja varhaisesta kuolemastaan sekä elämää ja kuolemaa kuvaavista tunteikkaista runoistaan. ==Elämä ja ura== Rivi 31 ⟶ 30: Saima Harmajan vanhemmat olivat kansantaloustieteilijä, filosofian tohtori ja [[Kanslianeuvos (arvonimi)\|kanslianeuvos]] [[Leo Harmaja]] (alk. ''Schadewitz'', 1880–1949) ja [[filosofian maisteri]] [[Laura Harmaja]] (o.s. ''Genetz'', 1881–1954). Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta, joista Saima oli toiseksi vanhin. Saiman pikkuveli oli lentäjä ja kirjailija [[Tapani Harmaja]] ja heidän äidinpuoleinen isoisänsä oli runoilija ja senaattori [[Arvid Genetz]]. Saima Harmaja alkoi kirjoittaa runoja ja ~~suorasanaisiakin~~ kertomuksia heti lukemaan opittuaan. Hän liittyi 15-vuotiaana [[Nuoren Voiman Liitto]]on, joka oli jo pari vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä jatkamaan kirjoittamista. Liiton jäsenenä Harmaja itsekin myöhemmin arvosteli nuorten kirjailijanalkujen tekstejä ja rohkaisi heitä pysymään valitsemallaan tiellä. Harmajan murrosikää varjosti paitsi nuorille tyypillinen [[maailmantuska]], myös ruumiillinen tuska: keuhkotauti, joka antoi ensi oireitaan [[1929]]. Harmajan ensimmäinen runokokoelma ''Huhtikuu'' ilmestyi [[1932]]. Nuori runoilija eli elämänsä onnellisinta aikaa, sillä hän koki palavan runoilijan kutsumuksensa saaneen vihdoin julkisen hyväksynnän. Myös rakkaus astui ensimmäistä kertaa tuoreen ylioppilaan elämään, ja hän kihlautui. Haaveet onnellisesta tulevaisuudesta sulhasen kanssa elivät vahvoina Harmajan mielessä. Onni ei kuitenkaan ollut pitkäkestoinen. Harmajan sulhanen etääntyi yhteisistä tulevaisuudenkuvista. Harmajan kirjallisuudenhistorian yliopisto-opinnot keskeytyivät, kun [[keuhkotauti]] paheni. Parempiakin hetkiä sairaudessa oli, niin että Harmaja pääsi matkustamaan muun muassa [[Italia]]an ja hän pystyi osallistumaan [[Tartto\|Tarton]] [[Tarton yliopisto\|yliopiston]] opetukseen syyslukukaudella [[1933]]. Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytykseen [[1936]]. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva Outi kuitenkin oli ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Harmaja kuoli [[tuberkuloosi]]in 23-vuotiaana [[1937]]. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu [[Saima Harmaja -seura]]. Viljo Tarkiaisen ''Finsk litteraturhistorian'' mukaan Harmaja kuului [[Tulenkantajat (kirjallisuus)\|Tulenkantajiin]], joka oli 1900-luvun alun merkittävin kirjailijaryhmä ja johon kuuluivat myös muun muassa [[Mika Waltari]] ja [[Olavi Paavolainen]]. Kerttu Saarenheimo kuitenkin arvostelee Tarkiaisen väitettä kirjassaan ''Tulenkantajat'' ja toteaa, että Harmaja tuntuu tässä "olevan vieraassa seurassa". Harmajan runoista on selvästi aistittavissa sairaan ja yksinäisen nuoren tytön kärsimys ja tuska. Vaikutuksia runoihinsa Harmaja sai paitsi aikalaisistaan kuten [[Uuno Kailas\|Uuno Kailaalta]], myös aikaisemmilta suurilta runoilijoilta, kuten [[Aleksis Kivi\|Aleksis Kiveltä]] ja [[Dante]]lta. Saima Harmaja sai [[Valtion kirjallisuuspalkinto\|Valtion kirjallisuuspalkinnon]] vuonna [[1935]] ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna [[1936]]. ==Tuotanto== ===Runokokoelmat=== * {{runeberg.org\|hshuhtikuu Huhtikuu. Runoja, 1932}} ja [http://www.doria.fi/handle/10024/100645 Doria] * {{runeberg.org\|hssateenj Sateen jälkeen. Runoja, 1935}} ja [http://www.doria.fi/handle/10024/100673 Doria] Rivi 50 ⟶ 48: ===Muut runojulkaisut sekä päiväkirjat=== * {{Kirjaviite \| Nimeke=Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa \| Julkaisupaikka=Porvoo \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1938}} – 2. täydennetty laitos 1942. Uusi painos: Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39652-0. * Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa, 1938 * {{runeberg.org\|hselaman Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja, 1939}} ja [http://www.doria.fi/handle/10024/100674 Doria] * Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942 * Valikoima runoja, 1958 * Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim Kirsti Toppari, 1977 * {{Kirjaviite \| Nimeke=Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä. ~~Toim~~\| Selite=Toimittanut Kirsti Toppari, \| Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1985 (3. painos 1998) \| Tunniste=ISBN 951-0-12881-3}} * Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988 * Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988 Rivi 62 ⟶ 59: ===Saima Harmajasta kertovat teokset=== * Saima Harmaja: legenda jo eläessään. Kaarina Helakisa, 1978 * {{Kirjaviite \| Tekijä=Istala, Päivi \| Nimeke=Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin \| Selite=2. uudistettu painos (1. painos 2007). Pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston vuosina 2005–2006 järjestämään keruuseen \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=2013 \| Tunniste=ISBN 978-951-0-40156-9}} * Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin. Toim. Päivi Istala, 2007 == Lähteet == Rivi 71 ⟶ 67: == Aiheesta muualla == {{commonscat-rivi}} [http://www.saimaharmaja.fi/ Saima Harmaja -seura]. {{Kansallisbiografia\|id = 5582\|nimi = Harmaja, Saima (1913–1937)\|tekijä = Suvi Ahola\|vapaa=\|ajankohta = 6.9.2001}} {{DEFAULTSORT:Harmaja, Saima}}▼ * [http://www.doria.fi/handle/10024/88083/browse?value=Harmaja%2C+Saima&type=author Saima Harmajan tuotanto digitoituna] * [http://runosto.net/saima-harmaja/ Saima Harmajan runoja, Runosto.net]. ▲{{~~DEFAULTSORT~~AAKKOSTUS:Harmaja, Saima}} [[Luokka:Suomalaiset runoilijat]] [[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]]

Ero sivun ”Saima Harmaja” versioiden välillä