Ero sivun ”Viitaila” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Korkeiden kohtien linkit Kansalaisen karttapaikkaan
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23:
 
Keskiaikaisperäisten teiden risteyksessä sijaitsevassa Viitailassa oli vuoden 1539 maakirjan mukaan 32 taloa. Kun taasen Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelon mukaan (s. 139) Hollolan kihlakuntaan kuuluneessa Asikkalan Viitailan (Witarlan) kylässä on ollut peräti 26 verotilaa. Vanhin kylätontti olisi perimätiedon mukaan sijainnut Sairakkalaan ja Kailaniemeen johtavien teiden välissä Rouvalan tilan eteläpuolella kohoavalla matalalla mäellä. Alue on ollut asutusta peruskarttojen mukaan vielä 1960-luvulla, mutta nykyisin alue on autioitunut. Alueella on näkyvissä useita talonpohjia ja kellarikuoppia, joista osa edustanee modernia asutusvaihetta.
Kuninkaan kartaston perusteella [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000007188 kylätontti] on jatkunut 1700-luvun lopulla [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000007188 Rouvalan tilalta etelään päin aina Puruvuorelle saakka]. Asutus on keskittynyt tien varteen, jossa on nykyisin pääosin peltoa. Pienempi astuskeskittymä on sijainnut pohjoisempana tienristeyksen kohdalla. Tästä osa on nykyisin peltona.
 
Viitailan koillispuolella sijaitsevan Reivilän kulttuurimaisemalle on ominaista harvakseltaan sijaitsevat tilakeskukset. Ne sijoittuvat Reivilän halki kulkevan kylätien varrelle. Tiloista Ala- ja Ylä-Vetikko muodostavat tiiviihkön rakennusryhmän. Siikaniemen päärakennus on 1920-luvulta. Reivilän varhaisen asutushistoriaan viittaa siellä sijaitseva muinaislinna ja Kuoppamäen uhrikivi.