Avaa päävalikko

Muutokset

852 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
typojen korjaus, typos fixed: yhtäaikaa → yhtä aikaa using AWB
Vuosi = | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto | Tunniste = | Kieli = Suomi}}</ref>
}}
'''Maasälvät''' ovat hyvin yleisiä hohka[[Silikaattimineraali|silikaattimineraaleja]] [[Maankuori|maankuoressa]]. Niitä esiintyy lähes kaikissa [[Syväkivi|syväkivissäsyväkivi]]ssä, [[Metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivissä]]<ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 318 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> ja monissa sedimenttikivissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 329-330 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
 
==Etymologia==
==Koostumus ja kiderakenne==
 
Maasälpien yleinen kaava on XAl(Si,Al)Si2O3, jossa X on jokin seuraavista alkuaineista: [[Kalium|K]], [[Natrium|Na]], [[Kalsium|Ca]] tai [[Barium|Ba]]. Suurin osa kivien maasälvistä on [[Kiinteä liuos|kiinteitä liuoksia]]. Maasälpien puhtaat päätejäsenet ovat [[anortiitti]] ([[Kalsium|Ca]]-[[plagioklaasi]]), [[albiitti]] ([[Natrium|Na]]-[[plagioklaasi]]), [[ortoklaasi]], [[mikrokliini]] ja [[sanidiini]] ([[Kalium|K]]-maasälvät eli [[Kalimaasälpä|kalimaasälvät]]). Albiitin ja ortoklaasin muodostamaa [[isomorfinen seossarja|seossarjaa]] kutsutaan [[alkalimaasälpä|alkalimaasälviksi]], ja anortiitin ja albiitin välistä sarjaa [[Plagioklaasi|plagioklaasimaasälviksiplagioklaasi]]maasälviksi. K-maasälvän- ja Ca- maasälvän päätejäsenten välistä seossarjaa ei luonnosta tunneta.
 
Alkalimaasälpiä ovat:
*[[sanidiini]]
*[[mikrokliini]]
*[[ortoklaasi]]
 
Plagioklaasimaasälvät eli plagioklaasit nimetään niiden anortiittipitoisuuden mukaan seuraavasti:
Vuosi = 2008 | Sivu = 319 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
[[Kuva:Feldspar series.jpg|thumb|left|Diagrammi, josta käy ilmi maasälpien koostumusvaihtelut.]]
Kiinteässä liuoksessa [[Alkuaine|alkuaineidenalkuaine]]iden [[atomi]]t tai [[kationi]]t korvaavat toisiaan mineraalin [[Kidehila|kidehilassakidehila]]ssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 102 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Korvautuminen voi tapahtua kuitenkin vai jos toisiaan korvaavien atomien tai ionien väliset koko- ja varauserot eivät ole liian suuret.{{Lähde}}
 
Alkalimaasälvissä Na<sup>+</sup> korvaa K<sup>+</sup>- ionia, ja plagioklaasissa Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>2+</sup> ionit korvaavat toisiaan. Alkalimaasälvän ionien välillä on selvä kokoero, ja niiden välinen korvautuminen voi tämän vuoksi tapahtua vain korkeissa lämpötiloissa (>660 &nbsp;°C). Alemmissa lämpötiloissa faasit [[Eksoluutio|suotautuvat]] erilleen toisistaan, jolloin muodostuu ns. eksoluutiolamelleja.<ref name="bulakh320">{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 320 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Eksoluutiossa vähäisempinä määrinä esiintyvä komponentti muodostaa juovaisia lamelleja runsaampana esiintyvän komponentin sisään.<ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref>
 
Tällaisten eksoluutiolamellien aikaansaamaa tekstuuria kutsutaan [[Pertiitti|pertiitiksi]], kun Na-pitoinen maasälpä (albiitti) esiintyy eksoluutiolamelleina K-pitoisessa isäntämaasälvässä (ortoklaasi). Tekstuuria kutsutaan antipertiitiksi, kun K-pitoinen maasälpä (ortoklaasi) esiintyy lamelleina Na-pitoisessa maasälvässä (albiitti).<ref name = "Igneous petrology"/> {{KirjaviiteTällaiset |pertiittijuomut Tekijäovat =alkalimaasälville Winter,Jtyypillinen piirre.D.| Nimeke<ref name="Yleisimpien Anmineraalien introductiontunnistaminen"/><ref to igneous and metamorphicname="Igneous petrology"/>[[Kuva:Perthite 0.4mm.jpg|thumb|rightt|Pertiittijuomuja Vuosikalimaasälvässä =mikroskoopilla 2001tarkasteltuna. |Ortoklaasi Sivuon =kuvassa 103oranssia |ja Julkaisupaikkasuotautunut =albiitti Uppervalkoista.]] SaddlePlagioklaasissa Riverkorvautuminen tapahtuu helposti, Newkoska Jerseysen |Na<sup>+</sup> Julkaisijaja =Ca<sup>+</sup> Prenticeionit Hallovat |hyvin Tunnistesamankokoisia. =Niillä ISBNon 0-13-240342-0|kuitenkin Kielierilainen =varaus, englanti}}</ref>ja Tällaisetvarausten pertiittijuomuttasapainottamiseksi ovatosa alkalimaasälvilleplagioklaasin tyypillinenSi<sup>4+</sup>:sta korvautuu piirreAl<sup>3+</sup>:lla.<ref name = "Yleisimpien mineraalien tunnistaminen">{{Kirjaviite | Tekijä = MarttilaBulakh, EA.; LiimatainenWenk, JH.; Yli-Kyyny, KR.| Nimeke = YleisimpienMinerals mineraalien- Their tunnistaminenconstitution and origin |
Vuosi = | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto | Tunniste = | Kieli = Suomi}}</ref><ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref>[[Kuva:Perthite 0.4mm.jpg|thumb|rightt|Pertiittijuomuja kalimaasälvässä mikroskoopilla tarkasteltuna. Ortoklaasi on kuvassa oranssia ja suotautunut albiitti valkoista.]] Plagioklaasissa korvautuminen tapahtuu helposti, koska sen Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>+</sup> ionit ovat hyvin samankokoisia. Niillä on kuitenkin erilainen varaus, ja varausten tasapainottamiseksi osa plagioklaasin Si<sup>4+</sup>:sta korvautuu Al<sup>3+</sup>:lla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> K- ja Ca- maasälpien välimuotoa ei ole olemassa, koska em. ionien väliset koko- ja varauserot ovat liian suuret, jotta niiden välillä voisi olla kiinteä liuos.<ref name="bulakh320"/>
 
[[Alumiini]]n ja [[Pii]]n [[atomi]]t ovat korkeissa lämpötiloissa epäjärjestyksessä mineraalin kidehilassa. Alemmissa lämpötiloissa nämä atomit ovat kuitenkin järjestäytyneet tietyllä tavalla. Hyviä esimerkkejä tästä ovat sanidiini ja mikrokliini. Sanidiini on [[Kalium|K]]-maasälvän korkean lämpötilan polymorfi, ja sen kidejärjestelmä on monokliininen. Sen Al ja Si- atomit esiintyvät sattumanvaraisessa järjestyksessä sen kidehilassa. Lämpötilan laskiessa sanidiini muuttuu mikrokliiniksi, joka on [[Kalium|K]]-maasälvän alhaisen lämpötilan polymorfi. Mikrokliinin kidejärjestelmä on trikliininen, ja sen Al ja Si atomit ovat järjestäytyneet tietyllä tavalla. Sanidiini voi kuitenkin säilyä nopeasti jähmettyneissä [[Vulkaniitti|vulkaniiteissa]] eli tulivuorikivissä, joissa faasimuutosta ei ehdi tapahtua nopean jähmettymisen vuoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 105-106 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Tästä järjestäytyneisyydestä johtuu myös alkalimaasälville tyypillinen kaksostus (albiittikaksostus (010)- pinnalla ja perikliinikaksostus [010] pinnalla). Jos mineraalissa ovat molemmat kaksostustyypit yhtäaikaayhtä aikaa, muodostuu ns. "risuainakaksostus". Tutkimalla alkalimaasälpien Al-Si- atomien järjestäytyneisyyttä, voidaan selvittää syväkivien jäähtymishistoriaa .<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 322 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
 
==Käyttö==
 
Koostumukseltaan labradoriittista plagioklaasia käytetään [[koru]]kivenä. Labradoriitille tunnusomainen piirre on kirkas värileikki, joka aiheutuu [[valo]]n [[diffraktio]]sta sen mikroskooppisen pienissä eksoluutiolamelleissa. Tällaista labradoriittia esiintyy esimerkiksi [[Ylämaa]]lla, Kaakkois-[[Suomi|Suomessa]]. Ylämaan labradoriitti tunnetaan kaupallisesti myös nimellä [[spektroliitti]], ja se on Suomen tärkein korukivi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gsf.fi/info/suomen_kivet/etela-karjala.html| Nimeke =Suomen kansalliskivi ja maakuntakivet - Etelä-Karjala: Spektroliitti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Geologian tutkimuskeskus | Viitattu =31.1.2008 | Kieli =}}</ref> Alkalimaasälpiä (varsinkin ortoklaasia) käytetään [[keramiikka]][[Teollisuus|teollisuuden]] [[Raakaraaka-aine|raaka-aineena]]ena.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 330 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
 
13 002

muokkausta