Ero sivun ”Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ashoka (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
 
== SKYP:n perustaminen 1972–1973 ==
SMP:n hajoamisen keskeinen hahmo oli puheenjohtaja [[Veikko Vennamo]], jota SMP:n eduskuntaryhmän enemmistö syytti diktatorisista otteista ja kohtuuttomien taloudellisten sitoumusten asettamisesta. Erimielisyydet kärjistyivät ilmiriidaksi kesällä 1972.<ref name="vuosifakta">WSOY Vuosifakta 74, s. 215. WSOY Porvoo 1973. ISBN 951-0-05947-1 </ref> Tuolloin puolueen 12 kansanedustajaa julkaisi Vennamoa jyrkästi arvostelevan kirjeen. SMP:llä oli tuolloin yhteensä 18 kansanedustajaa.<ref name="mmm74">{{Kirjaviite | Tekijä=Pauli Kojo (päätoim.) | Nimeke=Mitä missä milloin 1974 | Vuosi=1973 |Julkaisija= Otava | Tunniste=ISBN 951-1-01072-7 | Sivut= 191–192}}</ref>
 
SMP:n eduskuntaryhmä hajosi 8. syyskuuta 1972, kun 12kaksitoista edustajaa poistui eduskuntaryhmän kokouksesta [[Veikko Vennamo]]n ilmoitettua [[Mauno Kurppa|Mauno Kurpan]] ja [[Heikki Kainulainen|Heikki Kainulaisen]] erotetuksi puoluehallituksen päätöksellä eduskuntaryhmästä sekä [[Lauri Linna]]n ja [[Artturi Niemelä]]n pidätetyksi ryhmän työskentelystä määräajaksi. Uusi eduskuntaryhmä järjestäytyi eduskunnan istuntosalissa omaksi ryhmäkseen 24. lokakuuta 1972. Syksyn aikana Vennamo erotutti nämä henkilöt puolueesta joko puoluehallituksen päätöksellä tai erottamalla sen puolueosaston, johon kyseiset henkilöt kuuluivat. Kun tämä menettely ei onnistunut Artturi Niemelän kohdalla, hänVennamo erotti koko Lapin piirin puolueesta.
 
Erotetut 12 kansanedustajaa ilmoittivat 5.12.1972 perustaneensa uuden puolueen, joka sai pian nimekseen Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pauli Kojo (päätoim.) | Nimeke=Mitä missä milloin 1974 | Vuosi=1973 |Julkaisija= Otava | Tunniste=ISBN 951-1-01072-7 |Sivut= 25–26}}</ref> SKYP merkittiin puoluerekisteriin 29. joulukuuta 1972.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pauli Kojo (päätoim.) | Nimeke=Mitä missä milloin 1974 | Vuosi=1973 |Julkaisija= Otava | Tunniste=ISBN 951-1-01072-7 |Sivut= 29}}</ref><ref>Vuosifakta 74, s. 66. WSOY, Porvoo 1973. ISBN 951-0-05947-1</ref> Eduskunnassa hyväksyttiin 28. joulukuuta 1972 [[Puoluetuki|puoluetukea]] koskeva muutoslainmuutos, joka mahdollisti toiseen eduskuntaryhmään siirtyneiden kansanedustajien puoluetuen saamisen, mikäli siirtyjiä on yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. Näin SKYP sai puoluetukea 12 kansanedustajastaan ja SMP menetti vastaavan osuuden.<ref name="vuosifakta"></ref> Talvella 1973 siirtyi vielä kansanedustaja [[Arvo Sainio]] SMP:stä SKYP:seenhen, kun puolueen jäsenet auttoivat hänet irti velkakahleistaan Veikko Vennamoon. Vennamo kutsui entisiä tovereitaan "''seteliselkärankaisiksi''" väittäen heidän jättäneen puolueen sen tähden, että he saisivat puoluetuen itselleen.
 
Presidentti [[Urho Kekkonen]] ei halunnut käydä vuoden 1974 presidentinvaalia. Hänen jatkamisensa presidenttinä edellytti, että eduskunta pidentäisi presidentin toimikautta [[Suomen presidentin valinta 1973|poikkeuslailla]]. Vennamo vastusti poikkeuslakia ja määräsi myös muut SMP:n kansanedustajat äänestämään sitä vastaan. Vasta perustetun SKYP:n 13 kansanedustajaa asettuivat tukemaan poikkeuslakia. He eivät tahtoneet estää Kekkosen presidenttikauden jatkamista etenkäänetenkin, koskakun muitakaan presidenttiehdokkaita ei Vennamoa lukuun ottamatta ollut. Poikkeuslaki tarvitsi 5/6 kannatuksen, joten SKYP oli keskeinen tekijä lain hyväksymisessä. Veikko Vennamo syytti Kekkosen uudelleenvalintaa kannattaneita puolueita SMP:n opposition "ostamisesta" poikkeuslain hyväksymisen tueksi.
 
SKYP:n puheenjohtajana toimi aluksi kansanedustaja [[Artturi Niemelä]]. Ensimmäisen varsinaisen puoluekokouksensa SKYP piti kesäkuun lopussa 1973. Tällöin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin [[Tampereen yliopisto]]n tilastotieteen professori [[Eino Haikala]], toiseksi puheenjohtajaksi Artturi Niemelä ja kolmanneksi puheenjohtajaksi kansanedustaja [[Olavi Tupamäki]].<ref name="vuosifakta"></ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pauli Kojo (päätoim.) | Nimeke=Mitä missä milloin 1974 | Vuosi=1973 |Julkaisija= Otava | Tunniste=ISBN 951-1-01072-7 |Sivut= 184}}</ref>