Ero sivun ”Tuoli” versioiden välillä

232 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
fix, Kirjallisuutta
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
(fix, Kirjallisuutta)
[[Kuva:Aalto chair front.JPG|200px|thumb|[[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] (1898–1976) 1930-luvun alussa suunnittelema tuoli, johon on lisätty verhoilu. Alkuperäinen oli ilman verhoilua.]]
[[Kuva:Empire chair Louvre OA11934.jpg|thumb|200px|[[Empiretyyli|Empiretuoli]], 1800-luku, Ranska.]]
[[FileTiedosto:Breuer-FREISCHWINGER.JPG|thumb|200px|Marcel Breuerin putkituoli.]]
[[FileTiedosto:Panton Stuhl.jpg|thumb|[[Verner Panton]]in muovituoli ''S''.]]
 
'''Tuoli''' on jaloilla seisova [[istuin]], [[huonekalu]], joka on suunniteltu yleensä yhden kerrallaan istuttavaksi. Siinä on yleensä selkänoja (toisin kuin ''[[jakkara]]ssa'') ja usein myös [[käsinoja]]t.<ref>hakusana ''tuoli'', Nykysuomen sanakirja, osa 6 (TS–Ö), 14. painos, WSOY 1996.</ref>
 
* ''jakkara'' on selkänojaton tuoli, ''baarijakkara'' on sitä korkeampi.
 
* ''[[nojatuoli]]'' on pehmustettu tai muutoin mukavaksi muotoiltu tuoli, jossa on yleensä myös käsinojat ja usein korkea selkänoja, joka tukee myös päätä
 
* ''[[keinutuoli]]'' on jalaksilla varustettu nojatuoli, jolla voi keinua.
 
* ''[[säkkituoli]]'' on istujan mukaan muovautuva tuoli, jonka sisällä on [[polystyreeni]]raetta tai muuta helposti muotoutuvaa täytettä.
 
* ''[[satulatuoli]]ssa'' on ulkonäöltään satulaa muistuttava istuin, jossa ei ole selkänojaa mutta usein pyörillä varustettu, pystyakselin ympäri pyörivä jalkarakenne kuten toimistotuoleissa
 
==Tuolit Suomessa==
[[Tiedosto:Domus-chair by tapiovaara.jpg|200px|thumb|[[Ilmari Tapiovaara|Ilmari Tapiovaaran]] (1914–1999) 1947 suunnittelemia, ''DomuksiaDomus'', 1947.]]
[[Tiedosto:Bubble Chair Eero Aarnio.jpg|200px|left|thumb|[[Eero Aarnio]]n suunnittelema, ''Kupla'', 1968.]]
[[Tiedosto:Ngv design, eero aarnio, globe chair 1963-65 01.JPG|200px|left|thumb|Eero AarnionAarnio, ''[[Pallotuoli]]'', 1966.]]
[[Tiedosto:Satulatuoli.jpg|200px|left|thumb|Salli Satulatuoli.]]
[[Suomen kieli|Suomen kielen]] sana ''tuoli'' on uudehko [[suomen kielen lainasanat|lainasana]] [[ruotsin kieli|ruotsin kielestä]]. ''Penkki'' taas tulee ehkäpä skandinaavisten kielten kautta Italian varhaisten rahanvaihtajien pöytää merkitsevästä nimityksestä. Samasta kantasanasta on kehittynyt myös sana ''[[pankki]]''. Alkuperäinen, suomessa omaperäinen nimitys tuolille ja penkille on ''rahi''.
 
Tuolit olivat Suomessa harvinaisia [[1700-luku|1700-luvulle]] asti. Talonpoikaissisustuksissa istuimina oli yleensä erilaisia puuesineitä, esimerkiksi [[arkku]]ja ja [[Penkki|penkkejä]]. Myös [[vuode|vuoteella]] istuttiin. [[Savupirtti|Savupirttien]] seiniä kiersivät kiinteät penkit, joilla istuttiin ja usein nukuttiinkin. [[Renessanssi]]n aikana kartanoiden sisustuksiin tuli liikuteltavia irtohuonekaluja. Tuoleja ilmestyi runsaammin säätyläiskartanoihin 1600-luvun loppupuolella, pappiloihin ja porvariskoteihin vasta sata vuotta myöhemmin.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova, Maija (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos| Vuosi =1958 | Sivu = 1240 | Julkaisija =WSOY }}</ref>
 
Tuolin perusmalli on tukeva renessanssituoli H:n muotoisine jalkatukineen. Myöhemmin siihen liitettiin kunkin aikakauden mukanaan tuomia vaikutteita ja tyylejä. Renessanssituoli oli Suomessa käytössä 1900-luvulle asti. Sen suoralinjaiset ja jykevät muodot soveltuivat hyvin puuseppien taitoihin.
 
Suomalaisen [[moderni]]n tuolin suunnittelu liittyy puunjalostukseen, jossa [[vaneri]] on ollut keskeisessä osassa. [[Alvar Aalto]] aloitti 1920-luvun lopulla tiiviin yhteistyön turkulaisen ''O.y Huonekalu- ja Rakennustyötehdas A.b'':n (nyk.nykyinen Huonekalutehdas Korhonen Oy) kanssa. Aallon ja Korhosen yhteistyönä ideoitiin erilaisia puun taivutus- ja muokkausmenetelmiä. Vuosina 1934–1965 Aallolle myönnettiin patentti yhteensä seitsemään keksintöön – osa näistä patentoitiin myös ulkomailla. Alvar Aallon suunnittelemia puutuoleja ja muita huonekaluja on pidetty inhimillisempänä ja humanistisempana vaihtoehtona samoihin aikoihin Keski-Euroopassa syntyneelle teräsputkituolille.
 
[[Ilmari Tapiovaara]] suunnitteli vaimonsa [[Annikki Tapiovaara]]n kanssa vuonna 1947 valmistuneen [[Domus Academica]]n, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan opiskelija-asunnon sisustuksen. ''Domus''-tuolin suunnitteluvaatimuksina olivat mm.muun muassa toimiminen verhoiltuna ja verhoilemattomana, pinottavuus, ryhdikkyys ja istuinmukavuus. Tuolin istuin ja selkänoja tehtiin muotoon puristetusta vanerista, mikä vähensi sen aiheuttamaa rasitusta vaatteille. Tuoli koottiin ruuveilla ja se voitiin tehdä paikan päällä, mikä vähensi kuljetuskustannuksia. Tapiovaaran suunnittelemia kansainvälisesti tunnetuimpia muita tuoleja ovat muun muassa ''Aslak'' ja ''Nana''.
 
Sisustusarkkitehti [[Eero Aarnio]]n lasikuidusta suunnittelemat ''[[Pallotuoli]]'' (1966) ja ''Kupla'' (1968) ovat myös maailmanlaajuisen menestyksen saavuttaneita tuoleja. Aarnion muotoilu oli osa 1960-luvun populaarikulttuuria, ja hänen tuolejaan käytettiin usein [[tieteiselokuva|tieteiselokuvien]] lavastuksissa.
 
== Tuolinjalka ==
Tuolinjalka on tuolin istuinosaa yleensä polven korkeudelle kannattava pystysuuntainen osa. Yleensä tuolissa on neljä jalkaa, yksi jokaisessa kulmassa. Pyörivissä tuoleissa voi olla vain yksi jalka, joka haarautuu lattiaa vasten useammaksi sakaraksi tai levenee levyksi (ns.niin sanottu ''trumpettijalka'') tuolin pystyssä pitämiseksi. Muotoilun perusteella puutuoleissa olevia jalkoja voidaan kutsua suoriksi jaloiksi, jotka ovat melko suoria tai kaarevia tai sorvijaloiksi, jotka ovat pyöreiksi sorvattuja. Sorvijalallisissa tuoleissa takajalat ovat suorat, kun taas etujalat voivat olla sorvatut. Teräsputkirunkoisissa tuoleissa, kuten Marcel Breuerin suunnittelemissa ensimmäisissä terästuoleissa putkirunko voi taittua tuolin etukulmista alas ja taakse yhtenäiseksi jalustaksi U:n muotoisena lenkkinä. Tällöin runko antaa istuinosalle myös joustavuutta. Samaa periaatettaPeriaatetta toteutti myös tanskalainen [[Verner Panton]] ''S-tuolissaan'', jota pidetään ensimmäisenä yhtenä kappaleena muovista puristettuna tuolina.{{Lähde}}
 
==Teräsputkituoli modernismin vertauskuvana==
[[Metalli]]a on käytetty tuolien materiaalina jo ainakin [[keskiaika|keskiajalta]] lähtien. Kuitenkin [[nahka]]an tai [[kangas|kankaaseen]] yhdistetystä teräsputkituolista tuli [[1920-luku|1920-luvulla]] [[modernismi|modernin]] sisustussuunnittelun ja modernistisen elämäntyylin inhottu tai ihasteltu vertauskuva. Putkituolia käytettiin keveytensä ja kestävyytensä takia myös muun muassa lentokoneissa.
 
Unkarilaissyntyinen huonekalu- ja sisustussuunnittelija sekä arkkitehti [[Marcel Breuer]], joka opiskeli ja opetti [[Weimar]]in ja Dessaun [[Bauhaus]]-taidekoulussa Saksassa ideoi taivutetuista teräsputkista kootun tuolin saadessaan ''Adler''-[[polkupyörä]]n [[1925]]. Eräs ensimmäisistä nimettiin [[Wassily Kandinsky]]n mukaan ''Wassily-tuoli''. Teräsputkituolista tuli maailmanlaajuinen menestys. Sen suunnitteluideoinasuunnitteluperiaatteina olivat edullisuus, keveys, hygienia ja kimmoisuus. Myös mahdollisuutta suurien sarjojen valmistukseen ja itsekoottavuuteen pidetään syinä sen suosioon.
 
==Muita merkityksiä==
 
[[Rakennustekniikka|Rakennustekniikassa]] tunnetaan myös käsite [[kattotuoli]] tai takstuoli ({{k-sv|takstol}}), joka on ulkokattoa kannattava rakenne.
 
Tuoli voi olla myös sitä käyttävän henkilön, hänen asemansa tai tehtävänsä [[symboli]]. Esimerkiksi ''oppituolilla'' tarkoitetaan yleensä tietylle aiheelle tai henkilökohtaisesti tietylle haltijalle omistettua [[professori|professuuria]]. Tuomioistuin viittaa alun perin tuoliin, jolla tuomiovallan käyttäjä istuu. Jos henkilön asema on uhattuna, saatetaan tämä ilmaista sanomalla, että ''hänen tuolinsa heiluu''.
 
Arkikielessä kodin arvokkainta istuinta voidaan nimittää ''isännäntuoliksi''. Toimistoympäristössä huoneen haltijan tuoli eroaa yleensä vaatimattomammasta ''asiakastuolista''. Tämä ero on selkeä myös koulussa opettajan tuolin ja oppilaiden istuinten välillä. Eroa tuolien arvokkuuden kesken voidaan synnyttää mm.muun muassa korkeudella, materiaalilla, pehmustuksella sekä nyttemmin erilaisilla toiminnoilla kuten pyöritys- ja kallistusmahdollisuuksilla. Tuolin korkeussäätöön perustuu kohtaus, jossa [[Charles Chaplin]] käytti parturintuolia vallan symbolina elokuvassaan ''[[Diktaattori (elokuva)|Diktaattori]]''.
 
Nämä tuolin käyttäjän asemaa osoittavat sosiaaliset mekanismit ovat huipussaan käsitteissä ''valtaistuin'' ja ''syytetyn penkki''.
{{Viitteet}}
 
==KirjallisuusKirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kokki, Kari-Paavo: ''| Nimeke=Tuolit, sohvat ja jakkarat: Renessanssista| 1920-luvulle''.Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava, | Vuosi=2011. | Tunniste=ISBN 978-951-1-23415-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Salakari, Tuula | Nimeke=Suomalaisia tuoleja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-38971-3}}
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|Chairs}}
* [http://oulu.ouka.fi/ppm/verkkonayttelyt/tuoli_kautta_vuosisatojen.htm Tuoli kautta vuosisatojen].
* [http://www.designmuseum.org/design/index.php?id=43 Marcel Breuer ''Designmuseum'']
* [http://www.marcelbreuer.org/ Marcel Breuerista]
* [http://www.ccadp.org/electricchair.htm The History of the Electric Chair]
* [http://oulu.ouka.fi/ppm/verkkonayttelyt/tuoli_kautta_vuosisatojen.htm Tuoli kautta vuosisatojen]
* [http://www.alvaraalto.fi/alvar/ Alvar Aalto säätiö]
* [http://www.ilmaritapiovaara.fi/ Tapiovaara Design]
 
[[Luokka:Istuimet]]