Ero sivun ”Kevätuhri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LAE pois |
Thi (keskustelu | muokkaukset) kh, suom. |
||
Rivi 7:
| säveltäjä = [[Igor Stravinsky]]
| perustuu =
| päivämäärä = [[29. toukokuuta]] 1913
| paikka = [[Théâtre des Champs-Élysées]], [[Pariisi]]
| seurue = [[Ballets russes]]
Rivi 28:
*Ensimmäinen osa: ''Maan palvonta'' (''L’Adoration de la Terre'')
**''Johdanto'' (''Introduction'')
**''Kevään
**''Sieppausleikki'' (''Jeu du rapt'')
**''Kevään piiritanssit'' (''Rondes printanières'')
**''Kilpailevien heimojen leikit'' (''Jeux des cités rivales'')
**''
**''Maan palvonta'' (''Adoration de la terre'')
**''
**''Maan tanssi'' (''Danse de la terre'')
*Toinen osa: ''Uhri'' (''Le Sacrifice'')
**''Johdanto'' (''Introduction'')
**''Nuorten
**''Valitun
**''Esi-isien manaaminen'' (''Evocation des ancêtres'')
**''Esi-isien rituaali'' (''Action rituelle des ancêtres'')
**''Uhritanssi (
==Historia==
Ennen ''Kevätuhria'' Stravinsky oli tehnyt Djagilevin ''Ballets russesille'' kaksi menestysbalettia, ''[[Tulilintu (baletti)|Tulilinnun]]'' ja ''[[Petruška]]n'', jotka molemmat olivat ammentaneet venäläisestä kulttuurista.<ref name="brit" /> ''Kevätuhri'' sai alkunsa Djagilevin vuonna 1910 Stravinskylle esittämästä toimeksiannosta. Stravinsky kertoi myöhemmin useita erilaisia versioita siitä, mitä häneltä oli alkujaan tilattu, ja väitti ''Kevätuhrin'' syntyneen ”puhtaana” musiikkina ilman juonta tai tarinaa. Tosiasiassa Stravinsky suunnitteli jo ennen sävellystyöhön ryhtymistä baletin juonen yksityiskohtaisesti taiteilija ja arkeologi [[Nikolai Roerich]]in kanssa, jotta siitä tulisi
''Kevätuhrin'' aihe ei valikoitunut tyhjästä, sillä kiinnostus pakanalliseen menneisyyteen oli 1900-luvun alun Venäjän kulttuuripiireissä suuri. Musiikkihistorioitsija [[Richard Taruskin]] on arvellut, että Stravinskyn innoittajina saattoivat toimia [[Sergei Gorodetski]]n esikoiskokoelmaan ''Jar'' (1907) sisältynyt ihmisuhria kuvaava runo, jolla on juonellisia yhtäläisyyksiä baletin kanssa, sekä mahdollisesti [[Aleksandr Serov]]in ooppera ''Rogneda'', jossa myös on uhrauskohtaus. Stravinsky sai ilmeisesti idean aiheeseen viimeistellessään ''Tulilintua'' keväällä 1910 ja suunnitteli baletin sisällön Roerichin kanssa samana kesänä. Juonta suunnitellessaan Roerich yhdisteli aineksia muinaisista kiovalaisista kronikoista, [[Aleksandr Afanasjev]]in julkaisemista slaavien perinteitä kuvanneista teoksista ja [[Herodotos|Herodotoksen]] kuvaamista [[Skyytit|skyyttien]] rituaaleista.<ref name="taruskin" />
Rivi 51:
Stravinsky sävelsi ''Kevätuhrin'' musiikin syyskuun 1911 ja maaliskuun 1913 välisenä aikana. Ensi-ilta oli toukokuussa 1913 Pariisissa. Ranskankielisen nimen ''Le sacre du printemps'' keksi taidemaalari [[Leon Bakst]].<ref name="taruskin" /> Kapellimestarina ensi-illassa oli [[Pierre Monteux]].{{Lähde}}
Baletin kantaesitys oli skandaali, musiikin historian pahamaineisimpia ensi-iltoja. Yleisön äänekäs buuaus häiritsi esitystä, osa katsojista poistui teatterista kesken sen, ja kriitikot haukkuivat sen lyttyyn.<ref>''Tieteen kuvalehti Historia'' 18/2013, s. 74.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/interactive/2012/09/17/arts/dance/rite-of-spring-1913.html?_r=0 | Nimeke = ‘Rite of Spring’ Premieres in Paris | Ajankohta =1913 | Julkaisija = NY Times | Viitattu =6.7.2014 | Kieli={{en}} }}</ref> Musiikin ohella nimenomaan Nižinskin koreografia herätti tunteita. Teoksen kannattajat ja vastustajat aloittivat
Koreografia oli niin vaikea, että Djagilev kutsui [[eurytmiikka]]a opiskelleen [[Marie Rambert]]in Nižinskin apulaiseksi auttamaan tanssijoita selviämään rytmeistä.<ref name="RAM">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rambert.org.uk/images/upload/archive/History_of_Rambert_2398.pdf | Nimeke = Founder: Marie Rambert | Julkaisija = Rambert Ballet Company | Viitattu =6.7.2014 | Kieli={{en}} | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Eräs tanssijoista kuvaili, että hypyt täräyttivät kaikkia sisäelimiä.<ref name="NPR"/> Nižinskin koreagrafiaa esitettiin seitsemän kertaa ennen kuin se korvattiin [[Léonide Massine]]n laatimalla koreografialla.<ref name="brit" />
==Musiikki==
Mieleenpainuvia ''Kevätuhrissa'' ovat lukuisat [[Riitasointu|riitasoinnut]] ja
Taruskinin mukaan Stravinsky lainasi ''Kevätuhrin'' musiikkiin ainakin yhdeksässä kohdassa venäläisiä kansanlauluja, vaikka myöhemmin kiistikin tämän. Stravinsky on muunnellut kansanlauluista lainattuja melodioita hyvin radikaalisti, joten ne pystyy usein jäljittämään vain hänen työmuistiinpanoistaan eikä niitä välttämättä enää tunnista valmiista musiikista.<ref name="taruskin" />
Rivi 63:
''Kevätuhrista'' on tullut 1900-luvun musiikin keskeisiä orkesteriteoksia, ja se kuuluu suurten orkesterien kantaohjelmistoon, mutta sitä esitetään myös tanssiteoksena eri koreografien tulkitsemana. Teoksesta on tehty yli sata koreografiaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finnish.ruvr.ru/2013_04_23/Suomen-Kansallisbaletti-esitti-Moskovassa-Kevatuhri-balettia/ | Nimeke = Suomen Kansallisbaletti esitti Moskovassa Kevätuhri-balettia | Julkaisija = Venäjän ääni | Viitattu =6.7.2014 }}</ref>
Nižinskin alkuperäinen koreagrafia jäi unohduksiin. Vasta vuonna 1987 yhdysvaltalainen [[Joffrey-baletti]]
Stravinsky laati ''Kevätuhrin'' musiikista vuonna 1947<ref>Heikki Poroila: [http://www.kirjastot.fi/File/3aff63fa-4ca4-442f-a5a3-8e0f515f5f03/Stravinsky.pdf Yhtenäistetty Igor Stravinsky, s. 18–19] Suomen musiikkikirjastoyhdistys, Helsinki 2012. Kirjastot.fi. Viitattu 7.9.2014.</ref> uuden sovituksen, joka oli tarkoitettu esitettäväksi konserttikappaleena ilman tanssijoita. Tätä versiota on myöhemmin yleisimmin esitetty.<ref name="brit" />▼
▲Stravinsky laati ''Kevätuhrin'' musiikista vuonna 1947<ref>
==Lähteet==
| |||