Ero sivun ”Alppiruusut” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) lähdeviite kuvatekstiin; lisäystä nimistä |
Htm (keskustelu | muokkaukset) lisäystä |
||
Rivi 40:
==Koristekasvilajikkeet==
[[Tiedosto: Helsinki-Haaga-Rodopuisto-2009.jpg|thumb|left|250px| Kukkaloistoa [[Etelä-Haaga]]n Laajasuonpuistossa (Rodopuisto). Puisto syntyi suomalaiseen ilmastoon sopivien, koristekäyttöön tarkoitettujen alppiruusujen jalostuskokeilujen seurauksena.]]
[[Tiedosto:Rhododendron Elviira.JPG|thumb|left|250px|
[[Tiedosto:A Unidentified Rhododendron blüte 123.jpg|thumb|250px|left|]]
Koristekasvikäyttöön on jalostettu yli 25 000 lajiketta. Useimmat lajikkeet on jalostettu kukkien vuoksi, mutta jotkut myös koristeellisten lehtien tai varsien vuoksi. Tärkeimpiä jalostuksessa käytetyistä lajeista on ollut Pohjois-Amerikassa esiintyvä ''Rhododendron catawbiense''.
Rivi 54:
* ’Haaga’, keskikorkea pensas, kukat vaaleanpunaiset (1974)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronHaaga | Nimeke = ’Haaga’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Hellikki’, keskikorkea tummalehtinen pensas, syvän purppuranpunaiset kukat (1974)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronHellikki | Nimeke = ’Hellikki’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Helsinki University’, keskikorkea tuuhea pensas, vaaleanpunaiset kukat (1974). Helsingin yliopiston nimikkolajike julkistettiin yliopiston viettäessä 350-vuotisjuhlavuottaan vuonna 1990.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronHelsinkiUnversity | Nimeke = ’Helsinki University’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Mauritz’, matalahko punakukkainen pensas (1974)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronMauriz | Nimeke = ’Mauritz’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Mikkeli’ (’St. Michel’), korkea pystykasvuinen pensas, jonka suuret kukat ovat auetessaan vaaleanpunaisen sävyiset ja muuttuvat valkeiksi (1974)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronMikkeli | Nimeke = ’Mikkeli’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’P. M. A. Tigerstedt’ (’Peter Tigerstedt’), isoksi kasvava lievästi harottava pensas, jonka kukat ovat valkoiset (1974). Lajikkeen nimi tulee professori Peter M. A. Tigerstedtistä, joka johti alppiruusujen jalostusohjelmaa vuosina 1973–2000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronPMATigerstedt | Nimeke = ’P. M. A. Tigerstedt’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Kullervo’, pienikokoinen pensas, kukat ovat auetessaan vaaleanpunaiset, mutta muuttuvat valkoisiksi (1992)<ref name=kullervo>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronKullervo | Nimeke = ’Kullervo’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Pohjolan Tytär’ (’Pohjola’s Daughter’), matalahko, leveä tuuhea pensas, vaaleanpunaiset kukat vaalenevat vähitellen (1992)<ref name=tytar>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronPohjolanTytar | Nimeke = ’Pohjolan Tytär’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Pekka’, korkeaksi kasvava leveälehtinen pensas, kukat hennon vaaleanpunaiset (1999). Alppiruusu ’Pekka’ on nimetty Helsingin kaupunginpuutarhurin Pekka Jyrängön mukaan. Vuosina 1975–1995 kaupunginpuutarhurina olleen Jyrängön ansiosta Helsingin kaupunki ja yliopisto perustivat [[Etelä-Haaga]]n Laajasuolle alppiruusujen koealueen, joka tunnetaan nykyään ''Alppiruusupuistona''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronPekka | Nimeke = ’Pekka’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vihreatsylit.fi/?p=930 | Nimeke = Alppiruusupuisto | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Viitattu = 26.5.2015 }}</ref>
* ’Axel Tigerstedt’, keskikorkea pensas, valkoiset kukat, auetessaan hennon vaaleanpunaiset (2002)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronAxelTigerstedt | Nimeke = ’Axel Tigerstedt’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Eino’, matalahko leveä pensas, purppuranpunaiset kukat (2003)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronEino | Nimeke = ’Eino’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
Rivi 66:
* ’Marketta’, pystykasvuinen keskikorkea pensas, kukat purppuranpunaiset, keskeltä vaaleanpunaiset (2005)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronMarketta | Nimeke = ’Marketta’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Unelma’, tuuhea keskikokoinen pyöreähkö pensas, jonka kukat ovat ruusunpunaiset (2010)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronUnelma | Nimeke = ’Unelma’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
Lajikkeiden ’Kullervo’ ja ’Pohjolan Tytär’ hangen yläpuolella olevat nuput paleltuvat 23 asteen asteen pakkasella, hangen sisällä ne säilyvät.<ref name=kullervo/><ref name=tytar/> Alppiruusun kannalta kevät on ongelmallista pohjoisissa oloissa: kasvit kiertävät talvella ja kuivana kautena lehtensä rullalle vähentääkseen haihtumista. Kevätaurinko harhauttaa pensaat haihduttamaan vettä, mutta koska maa on vielä jäässä, kasvi ei saa vettä ja kuolee kuivuuteen. Kuivumisriskiä vähennetään varjostuskankailla. Voimakas kevätaurinko myös vahingoittaa lehtiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dendrologianseura.fi/rhodokerho/opijaonn.html | Nimeke = Opi ja onnistu alppiruusujen kasvattajana | Tekijä = Mattson, Folke (alkuperäisteksti) & Jussila, Osmo (suomennos ja sovellutus) | Ajankohta = 9.1.2007 | Julkaisija = Dendrologian Seura ry| Viitattu = 26.5.2015 }}</ref>
==Luokittelu==
| |||