G-kirjainta käytetään myös merkitsemään [[velaarinen nasaali|velaarista nasaalia]] {{IPA|[ŋ]}} eli ns. äng-äännettä. Tässä käytössä g on kirjainyhdistelmissä ''ng'' (kuten sanassa ''kengät'') sekä ''gn'' (''magneetti'').
Vanhassa kirjasuomessa g-kirjaimella merkittiin myös äännettä [[Soinnillinen velaarinen frikatiivi|{{IPA|[ɣ]}}]] esimerkiksi sanoissa ''wlgos'' (''ulos'') ja ''lugun'' (''luvun''). Tämä äänne muistutti heikosti äännettyä g:tä. Äänne on myöhemmin kokonaan kadonnut suomen kielestä. Se tosin säilyi [[Rauma]]n seudulla 1900-luvun alkuun asti. Tämän lisäksi g-kirjainta on käytetty ''ng''-yhdistelmässä k-äänteen merkkinä kuten sanassa ''hengi'' (''henki''), ja ''j''-äänteen merkkinä kuten sanassa ''welgilleni'' (''veljilleni'').<ref name="häkkinen">{{Kirjaviite | Tekijä = Häkkinen, Kaisa | Nimeke = Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia | Luku = Äänteistön ja oikeinkirjoituksen kehitys | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1994 | Tunniste = ISBN 951-0-19028-4}}</ref> G-kirjain säilyi suomen oikeinkirjoituksessa, vaikka {{IPA|ɣ}}-äänne katosi useimmista suomen murteista 1700-luvulle tultaessa. Niinpä vielä 1800-luvun alkupuolella g kirjoitettiin k:n heikon asteen merkiksi esimerkiksi sanassa ''sugun'' (''suvun'').<ref name=kskeh>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehikoinen Laila, Kiuru Silva | Nimeke = Kirjasuomen kehitys | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 76 | Selite = 4. painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 951-45-8117-2 }}</ref>
{{katso myös|[[Suomen vanhat spirantit#Soinnillinen palataalispirantti ɣ|Suomen vanhat spirantit: ɣ]]}}
G-kirjain säilyi suomen oikeinkirjoituksessa, vaikka {{IPA|[ɣ]}}-äänne katosi useimmista suomen murteista 1700-luvulle tultaessa. Niinpä vielä 1800-luvun alkupuolella g kirjoitettiin k:n heikon asteen merkiksi esimerkiksi sanassa ''sugun'' (''suvun'').<ref name=kskeh>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehikoinen Laila, Kiuru Silva | Nimeke = Kirjasuomen kehitys | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 76 | Selite = 4. painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 951-45-8117-2 }}</ref>
