Ero sivun ”Adolf Edvard Arppe” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laitetaan tähän nyt kuva tosta nimikkorakennuksestakin |
p typo, w |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Prof Adolf Edvard Arppe.jpg|250px|thumb|Adolf Edvard Arppe.]]
'''Adolf Edvard Arppe''' ([[9. heinäkuuta]] [[1818]] [[Kitee]] – [[13. huhtikuuta]] [[1894]] [[Helsinki]])<ref name="upps">[http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/ArppeAdolfEdvard Arppe, Adolf Edvard] {{sv}} Uppslagsverket Finland. Viitattu 16.5.2015.</ref> oli suomalainen kemisti ja korkea virkamies. Hän toimi Helsingin [[Helsingin yliopisto|Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston]] [[kemia]]n professorina vuosina 1847–1870, yliopiston rehtorina 1858–1869, [[Painoasiain ylihallitus|Painoasiain ylihallituksen]] päällikkönä 1865–1877, [[Teollisuushallitus|Teollisuushallituksen]] yli-
==Kemisti ja yliopistomies==
Adolf Edvard Arppe kuului [[Arppe]]n sukuun, joka oli alkujaan vanha ja varakas [[turku]]lainen porvarissuku. Hänen vanhempansa olivat kihlakunnantuomari ja laamanni Nils Arppe ja kirkkoherran tytär Amalia Beata Cairenius. Koulunsa Arppe kävi [[Savonlinna]]ssa. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1833 ja opiskeli kemiaa sekä [[fysiikka]]a Helsingin yliopistossa [[Pehr Adolf von Bonsdorff]]in johdolla. Valmistuttuaan vuonna 1840 filosofian maisteriksi hän jatkoi opintojaan 1841–1842 [[Tukholma]]ssa [[Jöns Jacob Berzelius|Berzeliuksen]] laboratoriossa [[Lars
Arppe kiinnostui Wöhlerin vaikutuksesta [[Orgaaninen kemia|orgaanisesta kemiasta]]. Hänet nimitettiin 1847 kemian professoriksi Helsinkiin. Professorinväitöskirjassaan hän käsitteli [[Palorypälehappo|palorypälehapon]] yhdisteitä ja reaktioita. Hän jatkoi aktiivista tieteellistä tutkimusta ainakin 1860-luvun alkuun asti. Arppe otti käyttöön nimen [[nitroaniliini]] ja keksi muun muassa [[p-Nitroaniliini|paranitroaniliinin]] sekä eräitä [[rasvahappo]]ja. Hän julkaisi uransa aikana kaikkiaan 29 tieteellistä teosta. Yliopiston kemian laitoksella analysoitiin vuosina 1855–1861 Arppen johdolla yhteensä 45 suomalaista mineraalia ja yksi meteoriitti.<ref name="KB" /> Hän ajoi läpi uuden laboratorio- ja museorakennuksen rakentamisen kemian laitokselle. Vuonna 1869 [[Senaatintori]]n kulmaan valmistunut rakennus tunnetaan edelleen hänen mukaansa [[Arppeanum]]ina. Julkisuudessakin herätti huomiota usean sadan neliön
[[Tiedosto:Snellmaninkatu 3-5.jpg|thumb|265px|Arppen mukaan nimetty [[Arppeanum]] Helsingin Kruununhaassa. [[Carl Albert Edelfelt]]in suunnittelema rakennus valmistui kemian laboratorioksi vuonna 1869.]]
Arppe oli toiminut 1844–1846 [[Savokarjalainen osakunta|Savokarjalaisen osakunnan]] kuraattorina.<ref name="matrikkeli" /> Opiskeluaikanaan hänet tunnettiin liberaalien aatteiden kannattajana, mutta sittemmin hän omaksui poliittiseen realismiin perustuneen konservatiivisen asenteen, mikä teki hänestä esivallan silmissä luotettavan miehen. Hän alkoikin vähitellen siirtyä tutkimustyöstä hallinnollisten tehtävien hoitamiseen. Kun yliopistoon perustettiin 1852 uusi
==Myöhempi ura==
|