Ero sivun ”Adolf Edvard Arppe” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laitetaan tähän nyt kuva tosta nimikkorakennuksestakin
p typo, w
Rivi 1:
[[Tiedosto:Prof Adolf Edvard Arppe.jpg|250px|thumb|Adolf Edvard Arppe.]]
'''Adolf Edvard Arppe''' ([[9. heinäkuuta]] [[1818]] [[Kitee]] – [[13. huhtikuuta]] [[1894]] [[Helsinki]])<ref name="upps">[http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/ArppeAdolfEdvard Arppe, Adolf Edvard] {{sv}} Uppslagsverket Finland. Viitattu 16.5.2015.</ref> oli suomalainen kemisti ja korkea virkamies. Hän toimi Helsingin [[Helsingin yliopisto|Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston]] [[kemia]]n professorina vuosina 1847–1870, yliopiston rehtorina 1858–1869, [[Painoasiain ylihallitus|Painoasiain ylihallituksen]] päällikkönä 1865–1877, [[Teollisuushallitus|Teollisuushallituksen]] yli-intendettinäintendenttinä 1885–1890 ja [[Suomen senaatti|senaattorina]] 1890–1894.
 
==Kemisti ja yliopistomies==
Adolf Edvard Arppe kuului [[Arppe]]n sukuun, joka oli alkujaan vanha ja varakas [[turku]]lainen porvarissuku. Hänen vanhempansa olivat kihlakunnantuomari ja laamanni Nils Arppe ja kirkkoherran tytär Amalia Beata Cairenius. Koulunsa Arppe kävi [[Savonlinna]]ssa. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1833 ja opiskeli kemiaa sekä [[fysiikka]]a Helsingin yliopistossa [[Pehr Adolf von Bonsdorff]]in johdolla. Valmistuttuaan vuonna 1840 filosofian maisteriksi hän jatkoi opintojaan 1841–1842 [[Tukholma]]ssa [[Jöns Jacob Berzelius|Berzeliuksen]] laboratoriossa [[Lars FredikFredrik Svanberg]]in oppilaana. Arppe väitteli tohtoriksi 1844 ja sai [[Dosentti|dosentuurin]] Helsingistä. Hän opiskeli seuraavana kahden vuoden aikana Euroopan johtavien kemistien laboratorioissa, [[Eilhard Mitscherlich]]in luona [[Berliini]]ssä, [[Friedrich Wöhler]]in luona [[Göttingen]]issä ja [[Justus von Liebig]]in luona [[Giessen]]issä, sekä teki opintomatkoja muihin Euroopan maihin.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=3121|nimi=Arppe, Adolf Edvard (1818 - 1894)|tekijä=Raimo Savolainen ja Pekka Pyykkö|ajankohta=28.2.2001}}</ref><ref name="matrikkeli">{{Ylioppilasmatrikkeli|15064}}</ref>
 
Arppe kiinnostui Wöhlerin vaikutuksesta [[Orgaaninen kemia|orgaanisesta kemiasta]]. Hänet nimitettiin 1847 kemian professoriksi Helsinkiin. Professorinväitöskirjassaan hän käsitteli [[Palorypälehappo|palorypälehapon]] yhdisteitä ja reaktioita. Hän jatkoi aktiivista tieteellistä tutkimusta ainakin 1860-luvun alkuun asti. Arppe otti käyttöön nimen [[nitroaniliini]] ja keksi muun muassa [[p-Nitroaniliini|paranitroaniliinin]] sekä eräitä [[rasvahappo]]ja. Hän julkaisi uransa aikana kaikkiaan 29 tieteellistä teosta. Yliopiston kemian laitoksella analysoitiin vuosina 1855–1861 Arppen johdolla yhteensä 45 suomalaista mineraalia ja yksi meteoriitti.<ref name="KB" /> Hän ajoi läpi uuden laboratorio- ja museorakennuksen rakentamisen kemian laitokselle. Vuonna 1869 [[Senaatintori]]n kulmaan valmistunut rakennus tunnetaan edelleen hänen mukaansa [[Arppeanum]]ina. Julkisuudessakin herätti huomiota usean sadan neliön laajuidenlaajuisen professorin virka-asunnon sijoittaminen rakennukseen.<ref name="KB" /><ref name="upps" /> Arppe toimi myös [[mineralogia]]n ja [[geologia]]n vt. professorina 1853–1867<ref name="matrikkeli" /> ja [[Suomen Tiedeseura]]n sihteerinä 1856–1867<ref name="KB" />.
 
[[Tiedosto:Snellmaninkatu 3-5.jpg|thumb|265px|Arppen mukaan nimetty [[Arppeanum]] Helsingin Kruununhaassa. [[Carl Albert Edelfelt]]in suunnittelema rakennus valmistui kemian laboratorioksi vuonna 1869.]]
Arppe oli toiminut 1844–1846 [[Savokarjalainen osakunta|Savokarjalaisen osakunnan]] kuraattorina.<ref name="matrikkeli" /> Opiskeluaikanaan hänet tunnettiin liberaalien aatteiden kannattajana, mutta sittemmin hän omaksui poliittiseen realismiin perustuneen konservatiivisen asenteen, mikä teki hänestä esivallan silmissä luotettavan miehen. Hän alkoikin vähitellen siirtyä tutkimustyöstä hallinnollisten tehtävien hoitamiseen. Kun yliopistoon perustettiin 1852 uusi tiedekuntalaitos[[tiedekunta]]laitos, Arppe nimitettiin fyysis-matemaattisen tiedekunnan ensimmäiseksi [[dekaani]]ksi, mitä tehtävää hän hoiti vuoteen 1861. Hänet nimitettiin 1858 myös yliopiston rehtoriksi eroamaan joutuneen [[Gabriel Rein]]in tilalle. Rehtorinvaalissa äänet olivat menneet tasan ja arpa ratkaisi vaalin Arppen hyväksi. Rehtorina hän pyrki rajoittamaan ja vakoilemaan ylioppilaiden poliittista toimintaa ja tuomitsi varsinkin [[Ruotsi]]in suuntautuneen poliittisen toiminnan, joten hänestä tuli epäsuosittu opiskelijoiden keskuudessa. Hän myös päätti yliopiston asioista usein vt. kansleri [[Alexander Armfelt]]in kanssa vastoin [[konsistori]]n kantaa.<ref name="KB" />
 
==Myöhempi ura==