Ero sivun ”Suhteellisuusteoria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: seulottavat |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''Suhteellisuusteoria''' tarkoittaa kahta erillistä [[fysiikka|fysiikan]] [[Tieteellinen teoria|teoriaa]]: [[Erityinen suhteellisuusteoria|erityistä]] ja [[yleinen suhteellisuusteoria|yleistä suhteellisuusteoriaa]]. Näiden yhteinen piirre on niiden perustuminen ''[[suhteellisuusperiaate|suhteellisuusperiaatteeseen]]'', joka on yksi koko fysiikan keskeisimmistä periaatteista. Suhteellisuusperiaatteen mukaan luonnonlait ja fysiikan teoriat ovat samat kaikissa tilanteissa eli eri tilanteissa pätevät samat lait.
Suhteellisuusteoria tunnetaan siitä, että se edellyttää jossain määrin erityistä ajattelukykyä, koska siihen liittyvien asioiden hahmottaminen on arkiajattelulle vierasta. Siihen liittyen onkin laadittu monia näennäisen ristiriitaisia [[ajatuskoe|ajatuskokeita]], joita esitellään usein populaarikirjallisuudessa. Yksi tunnetuimmista ajatuskokeista on [[kaksosparadoksi]]. Tietyllä tapaa epäintuitiivisen sisältönsä vuoksi suhteellisuusteoria on herättänyt paljon intohimoja tieteen ja filosofian harrastajien keskuudessa. Suhteellisuusteoria on periaatteessa aika jännä teoria.
Historiallisesti ajatellen [[erityinen suhteellisuusteoria]] sai alkunsa [[1800-luku|1800-luvun]] loppupuolella, jolloin kuuluisa [[Michelsonin–Morleyn koe]] aiheutti päänvaivaa sen ajan tieteelliselle yhteisölle. Koe tehtiin vuonna 1881 ja uudelleen 1887, ja sen perusteella ei voitu havaita kaiken kattavaa [[valoeetteri|eetteri]]ä, jonka suhteen [[valo]] liikkuisi vakionopeudella. Einsteinin olettamus, että valonnopeus on havaitsijan liiketilasta riippumaton luonnonvakio, johti siihen, että koordinaatistolle ja ajalle täytyy tehdä muunnos havaitsijan liiketilasta riippuen. Muunnosyhtälöt nimettiin [[Lorentz-muunnos|Lorentz-muunnokseksi]] alankomaalaisen [[Hendrik Lorentz|Hendrik Antoon Lorentzin]] mukaan. Lorentz johti 1890 saman yhtälön sähkökentässä liikkuvalle varaukselle.
| |||