Ero sivun ”Parlamentaarinen tasavalta” versioiden välillä

'''Parlamentaarinen tasavalta''' on [[tasavalta]], jossa [[hallitus|hallituksen]] on nautittava [[parlamentti|parlamentin]] luottamusta. Hallituksen johtaja on useimmiten [[pääministeri]], mutta yleensä on olemassa myös [[presidentti|presidentin]] virka. Eri parlamentaarisissa tasavalloissa pääministerin ja presidentin valtaoikeudet ovat eritasoiset. Suuressa osassa parlamentaarisista tasavalloissa (esim. [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa ja nykyään myös [[Suomi|Suomessa]]) presidentti on lähinnä seremoniallinen ja edustuksellinen henkilö samaan tapaan kuin monarkki (yleensä [[kuningas]] tai [[kuningatar]]) nykyaikaisissa [[parlamentaarinen monarkia|parlamentaarisissa monarkioissa]] ja kuten näissä monarkioissa, ylin valta on pääministerillä. Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa (esim. [[Venäjä]]llä ja [[Ranska]]ssa, aiemmin myös Suomessa) presidentti on todellinen valtionpäämies, jolla on laajempi valta kuin pääministerillä ja koska presidentin, toisin kuin pääministerin johtaman hallituksen, ei tarvitse nauttia parlamentin luottamusta, parlamentarismi ei ole kovin vahvaa ja järjestelmässä on myös [[presidenttivaltainenpresidentillinen järjestelmä|presidentillisen järjestelmän]] piirteitä. Tällaista järjestelmää on kuvailtu myös parlamentarismin ja presidentillisen järjestelmän välimuodoksi ja kutsuttu nimellä [[semipresidentialismi]] tai puolipresidentialismi. On myös parlamentaarisia tasavaltoja (kuten [[Etelä-Afrikka]] ja [[Botswana]]), joilla samoin kuin useimmilla [[presidentillinen järjestelmä|presidentiaalisilla mailla]] ei ole pääministeriä vaan hallitusta johtaa presidentti ja näinollen presidentillä on suuri valta, mutta toisin kuin presidentiaalisissa maissa, hallituksen, myös presidentin, on nautittava parlamentin luottamusta ja hallituksen jäsenet ovat useimmiten kansanedustajia.