Ero sivun ”Urin kolmas dynastia” versioiden välillä

Shulgi->Šulgi
(Lagash->Lagaš)
(Shulgi->Šulgi)
vallitsi eräänlainen [[renessanssi]].
 
Maata hallineet puolibarbaariset [[gutilaiset]] ajettiin pois kauden alussa. Urin kuningas [[Ur-Nammu]] onnistui pian yhdistää valtakunta, voittaen [[Uruk]]in ja [[Lagaš]]in kaupungit. Sumeri kukoisti varsinkin Ur-Nammun seuraajan [[ShulgiŠulgi]]n 48 hallitusvuoden aikaan. Maahan syntyi papiston ohjaama keskitetty [[byrokratia]], jossa valtio ohjasi talouselämää. ShulgiŠulgi julistautui jumalaksi jo eläissään, ja hänelle rakennettiin oma temppelikin. Valtio ulottui Pohjois-[[Mesopotamia]]an [[Assyria]]n alueelle ja Sumerilla oli liittolaisia [[Iran]]issa. Lähiulkomaiden kanssa solmittiin poliittisia avioliittoja. Kauppaa käytiin muun muassa [[Persianlahti|Persianlahdella]], [[kupari]]a tuotiin [[Makan]]ista [[Oman]]ista, ja [[karneoli]]a [[Intia]]sta [[Meluhha]]sta.
 
Uus-Sumeri romahti, kun [[amorilaiset]] paimentolaiset ja idässä hallinut [[Elam]]in kuningas hyökkäsivät maahan.
 
== Kukoistus ==
{{Pääartikkeli|[[ShulgiŠulgi]]}}
 
Ur-Nammun jälkeen nousi maan johtoon hänen poikansa [[ShulgiŠulgi]], joka muun muassa hyökkäsi [[gutilaiset|gutilaisten]] maahan kostaakseen isänsä Ur-Nammun kuoleman. ShulgiŠulgi hallitsi 48 vuotta maata, ja hänet julistettiin jumalaksi jo eläessään. ShulgiaŠulgia ylistäviä runojerunoja kirjoiteltiin. Valtakautensa loppupuolella ShulgiŠulgi teki monia sotaretkiä muun muassa Iraniin Simurrumiin ja kurdialueelle. Maa jakaantui kuvernöörien hallitsemiin provinsseihin, joista kerättiin verot erilaisina tuotteina kuten viljana. Reuna-alueita taas hallitsivat sotilasjohtajat. Hallinto, arkistointi, verotus ja kalenteri yhtenäistettiin ja painot vakioitiin. Maasta tuli todellinen virkamiehen paratiisi. Kuninkaan palatsin johtama valtio omisti koko maatalouden, kaupan ja tavaroiden jakelun. Ihmiset saattoivat myydä itsensä tietyksi ajaksi orjiksi valan pois maksamiseksi.<ref>http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref> Kastelukanavia kaivoi valtava kansalaisista koostuva työvoima. Maassa oli valtava tekstiiliteollisuus joka tuotti villa- ja kangasvaatteita vientiin. Keskittäminen synnytti maahan valtavan byrokratian. Talouselämää ohjasivat palatsi ja temppeli. Valtiolla oli kaukokauppaa hoitaneita kauppiaita. Kuparista, pronssista, kullasta ja hopeasta tehtiin eräänlaisia tietyn painoisia kolikoita.
 
Monet perheet liikkuivat yhdessä vapaasti työtä etsien. Osa työstä oli oma-aloitteista, osa valtion määräämää. Orjaksi saattoi joutua esimerkiksi perheenjäsenten myyminä.
Kirjallisuudessa oli uskonnollisia hymnikokoisia, eeppisiä runoja joissa sumerit ihannoivat mennyttä sankariaikaa. Kiistakeskusteluissa oli jonkinlaista kulttuurifilosofiaa.
 
Urin kolmas dynastia ulotti valtansa ainakin Keski- ja Etelä-[[Mesopotamia]]an ShulgiŠulgi laajensi Sumerin Assyriaan ja Elamiin ja [[Tigris]]in toiselle puolelle. Sumerin vallan alla oli muun muassa merkittävä kaupunki [[Eshnunna]] pohjoisessa itäisessä Mesopotamiassa. Valta ulottui niinkin pohjoiseen kuin [[Jezira]]an. Kauppaa käytiin meritse muun muassa [[ma-gur|kaislalaivoilla]] [[Bahrain]]iin, [[Oman]]iin ja [[Indus-kulttuuri]]n alueelle eli [[Dilmun]]iin, [[Makan]]iin ja [[Meluhha]]an, ja myös Etelä-[[Arabia]]an ja[[Välimeri|Välimerelle]].<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, sivu 316-, Etu-Aasian varhaiset korkeakulttuurit, Urin kolmas dynastia</ref>
 
Sumerilaista kulttuuria edistettiin, mutta akkadilainen vaikutus näkyi joka puolella. Lähes kaikki kuninkaalliset nimet olivat akkadilaisia, ja uusien kaupunkien nimet olivat akkadinkielisiä.
*[[Utu-hegal]]: 2119–2113 eaa.
*[[Ur-Nammu]]: 2212-n. 2095 eaa.
*[[ShulgiŠulgi]]: 2094–2047 eaa.
*[[Amar-Sin]]: 2046–2037 eaa.
*[[Shu-Sin]]: 2037–2027 eaa.
*Utu-hegal: 2055–2048 eaa.
*Ur-Nammu: 2047–2030 eaa.
*ShulgiŠulgi: 2029–1982 eaa.
*Amar-Sin: 1981–1973 eaa.
*Shu-Sin: 1972–1964 eaa.