Ero sivun ”Indonesian ympäristöpolitiikka” versioiden välillä

Indonesiassa on 300 tulivuorta, joista 76 aktiivista. Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ja niihin liittyvät mutavyöryt ovat yleisiä. Sumatraa ja Jaavaa erottaa kapeat salmet mantereesta, siten että näille saarille on voinut levitä mantereen eläimiä ja kasveja muita saaria enemmän. Korkeat vuoret ja saaristo ovat edistäneet Indonesian runsaslajisen elinympäristön kehittymistä. Ilmasto vaihtelee korkeuserojen mukaan. Kuvaavaa on korkea lämpötila ja suuri kosteus. Indonesiassa asuu yli 360 eri kansaa ja heimoa. Kieliä ja murteita on noin 250. Jaavalla on tihein asutus.

Indonesia on toiseksi suurin [[tina]]ntuottaja Kiinan jälkeen ja maailman suurin tinan viejä. Tinaa kaivetaan Sumatran viereisiltä saarilta [[Bangka]] ja [[Belitung]]. Tinaa käytetään mm. elektroniikkaan. Tinan kaivauksesta koituu ympäristötuhoja maalla ja meressä.<ref>Pöyhönen, Päivi: [http://178.79.152.176/fw/uutiset/34-tinan-kaivuu-tuhoaa-koralleja-indonesiassa- Tinan kaivu tuhoaa koralleja Indonesiassa.] Finnwatch uutinen 29.6.2009.</ref> Ympäristömääräykset estävät tinan kaivun Bangkan rannassa 600 metrin etäisyydeltä, mutta määräyksiä tulkitaan joustavasti. Kaivaukset ovat haitallisia [[koralli]]riutoille. Terveiltä koralliriutoilta kalastajat saavat kalaa 1200 ihmiselle neliökilometriltä. Yhteensä Indonesian kalastussaalis on noin 20 tonnia kalaa vuodessa (2009). Indoneesian Maan ystävien mukaan (2009) Etelä-Bangkalla kalasaaliit ovat vähentyneet 80 %. Kalaa on etsittävä yhä kauempaa rannasta, 6–10 &nbsp;km:n päästä. Kalastuksella on suuri taloudellinen merkitys Indonesialle. Harva entinen kaivosalue on entisöity alkuperäiseen kuntoon. Eri sidosryhmien – hallituksen, valvojien ja yhtiöiden – välillä on eturistiriitoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finnwatch.org/images/legal_and_illegal_blurred.pdf | Nimeke = Legal and illegal blurred, Update on tin production for consumer electronics in Indonesia. | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 26.09.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finnwatch | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>

Indonesiassa käytetään [[sellu]]ntuotantoon koskematonta luonnonmetsää ja sademetsää. Laajoja metsäalueita on raivattu Sumatralla plantaaseiksi selluntuotantoon. CIFORin (''Centre for International Forestry Research'', Bogor, Indonesia) mukaan vuonna 2000 selluteollisuus oli tuhonnut 835 000 ha sademetsää. Sellukapasiteetti kasvoi 1 milj. tn:sta vuonna 1990 6 milj. tonniin vuonna 2001. Sellutuotannosta 75 % oli kahdella tuottajalla: APP (''Asia Pulp and Paper'') ja APRIL (''Asia Pacific Resources International Holdings''). Molemmilla oli Riaun maakunnatta 2 milj. sellutonnin tuotanto. Maaliskuussa 2007 APP tiedotti uudesta 800 000 tn sellutehdasaikeesta ja APRIL suunnitteli 600 000 tn lisäkapasiteettia. Muitakin ulkomaisia sellusuunnitelmia oli kehityksessä. Aluksi raaka-aine on ollut alkuperäinen metsä, jonka tilalle on istutettu puuplantaasi. [[WWF]] mukaan APP:n sellutehtaalla Riaussa 5 vuodessa on käytetty 450 000 ha luonnonmetsää. APRIL käyttää 70 % trooppista puuta. Kesäkuussa 2007 poliisitutkinta takavarikoi APRILin trooppisen metsän kuormia, mikä vähensi yrityksen tuotantoa 1/3-osan ½ vuoden ajan. Maaliskuussa 2001 APP ei kyennyt lyhentämään 13,9 mrd $ lainojaan. Osa velkojista vei asian New Yorkin korkeimpaan oikeuteen. Vuoden 2001 lopussa oli 1,4 milj. ha puuplantaaseja teollisuutta varten. CIFORin (''Centre for International Forestry Research'', Bogor, Indonesia) mukaan taloudellinen tappio Indonesialle mukaan lukien kaikki metsätuotteet, maan ja vesiensuojelu ja tulvien torjunta on 3-6 mrd. $ per 1,4 milj ha puuplantaaseja. Maailmanpankki on tukenut sellutehtaden ja puuplantaasien perustamista. Ympäristöarviointeja on tehnyt myös suomalainen [[Jaakko Pöyry]], joka arvioinnin jälkeen on osallistunut samojen tehtaiden suunnitteluun. [[Human Rights Watch]] mukaan selluteollisuus aiheutti väkivaltaisuuksia Sumatralla vuonna 2003. Chris Langin mukaan APP istutti puuplantaaseja 1980-90-luvuilla laittomasti uhkailulla ja pelottelulla anastetuille maille aseistettujen poliisien ja armeijan avulla. Yhdysvaltojen tukema Suharton hallinto kaatui vuonna 1998.<ref name="Like2008">Tehtaan Varjossa Selluteollisuus matkalla etelään, Like 2008 (Chris Lang, Banks, Pulp and People 2007) kalakuolemat s. 33, Indonesia 44-47, 101-107, maaoikeus s. 57, lainat s. 58, laki s.57, 61, Deutsche Bank s. 62</ref><ref>[http://www.pulpmillwatch.org/media/pdf/BPP_A_FIN_2.pdf Chris Lang: Banks, Pulp and People, A Primer on Upcoming International Pulp Projects]</ref><ref>[http://www.hrw.org/reports/2003/indono/03/index.htm HRW-raportti 2003]</ref>

[[Asia Pulp & Paper|APP:n]] (''Asia Pulp and Paper'') sellutehdas Sumatralla saastutti [[Siak]]-joen, jonka kalat kuolivat. Aiheesta on saksalainen elokuva ''The dirty business of white paper'' (2000).<ref name="Like2008">Tehtaan Varjossa Selluteollisuus matkalla etelään, Like 2008 (Chris Lang, Banks, Pulp and People 2007) kalakuolemat s. 33, Indonesia 44-47, 101-107, maaoikeus s. 57, lainat s. 58, laki s.57, 61, Deutsche Bank s. 62</ref>

[[Deutsche Bank]] oli [[UFS]]:n (''[[United Fiber Systems]]'') taloudellinen neuvonantaja Kalimantanilla Indonesiassa 11/2005. Saksalainen ''Robin Wood'' –ympäristöjärjestö ripusti pankin pääkonttoriin [[Frankfurt am Main|Frankfurtissa]]issa banderollin, jossa luki ''”Osakkeet ylös, sademetsä alas”''. Deutsche Bank vetäytyi hankkeesta. Jo vuonna 2003 protestoi 65 kansalaisjärjestöä 19 maasta UFS:n sellutehdasprojektia Kalimantanilla (Borneolla) ja maailmanpankin tukea selluprojektille.<ref name="Like2008">Tehtaan Varjossa Selluteollisuus matkalla etelään, Like 2008 (Chris Lang, Banks, Pulp and People 2007) kalakuolemat s. 33, Indonesia 44-47, 101-107, maaoikeus s. 57, lainat s. 58, laki s.57, 61, Deutsche Bank s. 62</ref> <ref>[http://dte.gn.apc.org/cskal06.pdf "No Chip Mill Without Wood: A study of UFS projects to develop wood chip and paper pulp mills in Kalimantan, Indonesia", Down to Earth, elokuu 2006]</ref>