Wikipedia

Ero sivun ”Viime jääkauden huippukohta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
13 002 muokkausta
p linkki täsmennyssivuun Frankfurt, typos fixed: esim → esim. using AWB
Rivi 4:
 
[[Kuva:Holocene-Pleniglacial2.png|400px|thumb|Viime jääkauden loppuvaiheen aikakaudet.]]
 
 
'''Viime jääkauden huippukohta''' ({{K-en|Last Glacial Maximum eli LGM}}) oli [[Veiksel-jääkausi|Veikseliksi]] nimetyn viimeisimmän [[jääkausi|jääkauden]] kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten. [[Puola]]ssa jää eteni maksimiinsa noin 25 100 vuotta sitten eli 21 000 [[radiohiilivuosi|radiohiilivuotta]] sitten. Merenpinta oli alimmillaan 22 000–21 000 vuotta sitten.
Rivi 12 ⟶ 11:
Euroopan ihmisiä asui 200–500 kilometrin päässä jään reunasta Tšekkoslovakiassa, Ukrainan eteläosissa sekä näistä kokonaan erillään Lounais-Ranskassa ja Pyreneiden niemimaan lähellä. Afrikassa sadetta tuova kesämonsuuni ulottui suureen osaan mannerta, mutta jääkaudella vain pienelle alueelle päiväntasaajan lähelle mantereen länsiosissa<ref>Tage Nilsson, The Pleistocene s 345</ref>. Esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan tulivat nykyistä viileämmät läntiset ilmavirtaukset.
 
Merenpinta oli tällöin syvimmillään 116 metriä nykyistä alempana<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/288/5468/1033?ijkey=NICTdkKjouDHs&keytype=ref&siteid=sci | Nimeke =Rapid Flooding of the Sunda Shelf: A Late-Glacial Sea-Level Record | Tekijä =Till Hanebuth,* Karl Stattegger, Pieter M. Grootes | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = Science| Ajankohta =12 MAY 2000 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli =Engl. }}</ref> ja jää ulottui Skandinavian yli. Nykyisen näkemyksen mukaan LGM:n pahin vaihe on kestänyt vain 2&nbsp;000–3&nbsp;000 vuotta. Jää alkoi vetäytyä viimeistään 18&nbsp;000 vuotta sitten, ellei aiemmin. LGM voidaan määritellä eri alueilla hieman eri aikoihin. Jään reuna ei ollut esim. Skandinavian mannerjäätikön länsipuolella [[Norja]]n lounaisrannikolla kauimpana samaan aikaan kuin itäpuolella, 25&nbsp;000 vuotta sitten. [[Aavikko|Aavikot]] laajenivat maapallolla hieman ennen jäätikön laajinta vaihetta. Ilmaston kylmeneminen ajoi eläimiä etelään ja Euroopassa asutus heikkeni varsinkin Keski-Euroopassa.
 
Pohjois-Saksassa oli erittäin kylmää aromaista polaariaavikkoa, kylmempää kuin koskaan aikaisemmin Veiksel-jääkaudella.
<ref>Ehlers 1996, s. 290.</ref> Ikiroudan eteläraja kulki suunnilleen Keski-Ranskasta Alpeille ja Pohjois-Ukrainaan <ref name="Kuusisto_1996_">Ilmastonmuutos ja Suomi, Esko Kuusisto, Helsinki University Press, Helsinki 1996, ISBN 951-570-296-8, s. 20</ref>.
 
Ilmasto oli hyvin kylmä ja kuiva pohjoisessa Itä-Aasiassa, jossa vallitsi valtava korkeapaine. Niinpä Siperiassa oli talvella jopa -60 - -80 C, ja jäätiköt eivät kasvaneet nopeasti<ref name="rutter48">Rutter&Velichko 1997, s. 48.</ref>. Jamalin jääkartioiden happi-isotoopeista on mitattu ajalta 30-22 tuhatta vuotta sitten 4-9 C nykyistä alempi vuosikeskilämpötila<ref name="rutter48" />. 32000-22000 radiohiilivuotta sitten ruutumaiden jääkartioita oli 58 leveydellä, mikä on yli 1000 &nbsp;km nykyisiä ruutumaita etelämpänä<ref name="rutter48" />
 
[[Alankomaat|Alankomaissa]] oli tammikuun keskilämpötila noin - 8 &nbsp;°C, ja heinäkuun 9/10 &nbsp;°C eli noin 10 &nbsp;°C vähemmän kuin nykyään. Moskovan seudun talven keskilämpötila oli 20 astetta nykyistä alempi, ja kesällä 5-11 astetta nykyistä alempi<ref>Juha Pakka Lunkka: Maapallon ilmastohistoria, s. 238.</ref>.
 
Maan akselikallistuma oli noin 0,5 astetta nykyistä pienempi, ja ilmastoprekession vaikutus E sin omega suunnilleen sama kuin nyt. Pohjoisella pallonpuoliskolle tuli kesällä 65 leveysasteelle 10 cal/cm2/päivässä vähemmän auringon säteilyä kuin nyt<ref>Ruddiman 2008, s. 248.</ref>.
Rivi 25 ⟶ 24:
== Huippukohdan ajoituksesta ==
 
Monesti jääkauden huippukohta ajoitetaan aikaan 20000-18000 radiohiilivuotta sitten Itä-Euroopan jäätiköiden maksimin mukaan<ref>Rutter&Velichko 1997, 47, 48, 49, 175</ref>. Laajemmin saatetaan ajoittaa esim. Uuden-Seelannin ja Patagonian jäätiköiden mukaan aikaan 24000-18000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 47, 45.</ref>. Chilen vuoristojäätiköiden maksimi oli 20000-19000 radiohiilivuotta sitten ja Tasmanian 21000-19000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 47.</ref>. Valkoi-Venäjän seuduilla jäätikkö laajeni maksimiinsa vasta noin 17000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 174.</ref>. Jääkauden huippukohtaa edlsi Venäjällä [[Brjansk-interstadiaali]] 32000/30000-24000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 55, 174, 21.</ref>, jolloin Länsi-Siperian ilmasto oli melko kostea myöhempään huippukauteen verrattuna<ref>Rutter&Velichko 1997, s 21</ref>. Itä-Euroopan Valdain seudun Krutisan alueella oli silloinkin hyvin kylmät ja kuivat olot, tammikuun keskilämpötila -40 - -30 C ja kylmä jakso 9 kuukautta, sekä sademäärä 200-300 200–300&nbsp;mm<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 55.</ref>. Jään reuna oli silloin Suomessa suunnilleen Helsinki-Joensuu-linjalla ja ikirouta Etelä-Ukrainassa<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 176.</ref>. Jääkauden loppuvaihe alkoi noin 17&nbsp;000-15&nbsp;000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 178.</ref>. Keski-Venäjän tasangon ikirouta alkoi sulaa 13&nbsp;000-12&nbsp;000 radiohiilivuotta sitten, jolloin lössin kasautuminen väheni ja eroosio alkoi kuluttaa rinteitä<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 179.</ref>. Jäätikön maksimi oli Etelä-Baltiassa 18000 BP, Valdain seuduilla 21000 BP ja Itä-Karjalan itäosissa 24000 BP<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 45.</ref>.
 
===Jään reunasta===
Rivi 46 ⟶ 45:
 
Viime jääkauden jäätiköiden maksimia edelsi ilmastoltaan vaihteleva Keski-Veiksel-kausi eli [[happi-isotooppivaihe]] [[MIS 3]].
Jää laajeni suurimpaan kokoonsa Norjan suunnalla 33000 vuotta sitten.<ref name="y1">http://www.skb.se/upload/publications/pdf/TR-06-36webb.pdf</ref> [[Tanska]]an virtasi jää ensin [[Norja]]n suunnasta, sitten [[Itämeri|Itämereltä]]. Noin 30000-26000 vuotta sitten merenpinta laski 30 m vauhdilla jäätiköiden laajetessa rajua vauhtia kaikkialla maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-chapter6.pdf | Nimeke =Palaeoclimate | Tekijä =Eystein Jansen, Jonathan Overpeck, Keith R. Briffa | Tiedostomuoto =pdf | Julkaisu = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref>http://www.aboriginalartonline.com/culture/cimages/sealevel.jpg</ref> Noin 29000-27000 kalenterivuotta sitten koettiin kaksi lyhyttä lämmintä kautta, mikä vastannee Ranskan [[Tursac-luola]]sta todettuja lämpimiä kausia. Jäätikön viimeinen laajenemisvaihe alkoi noin 27000 kalenterivuotta sitten. Noin 25000 kalenterivuotta sitten oli hyvin kylmä [[Heinrichin tapahtuma]] H2, jolloin jäävuoret kuljettivat valtavan määrän hiekkaa Pohjois-Atlanttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =www.micropal.uni-tuebingen.de/index.php?download=2003%20Paleoceanography%202002PA000772.pdf | Nimeke =Variability of North Atlantic heat transfer during MIS 2 | Tekijä = M. Weinelt,1 E. Vogelsang,1 M. Kucera,2 U. Pflaumann,1 M. Sarnthein,1 A. Voelker,1 H. Erlenkeuser,3 and B. A. Malmgren4 | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =30.8.2003 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Jäätiköityminen saavutti Saksassa huippunsa noin 26500-24000 kalenterivuotta sitten vallinneessa [[Brandenburg-stadiaali]]ssa, jolloin jää oli [[Saksa]]ssa eteläisimmillään.<ref name="y1"/><ref>eology.geoscienceworld.org/cgi/reprint/28/9/783.pdf </ref><ref name="y1"/>Jää lienee aaltoillut melko pitkään sektoreittain Pohjois-Saksassa ja Pohjois-Puolassa. Jää oli [[Elbe]]n-[[Oder]]in sektorilla eteläisimmässä osassaan 24000 vuotta sitten, Länsi-Puolassa [[Varsova]]n lähellä 26500 ja idempänä 22800 vuotta sitten.<ref>http://www.pgi.gov.pl/pdf/pg_2005_10_2_25.pdf</ref> Kanadassa Newfoundlandin tienoilla jää oli laajimmillaan noin 23500 kalenterivuotta eli 20000 [[radiohiiliajoitus|radiohiilivuotta]] sitten<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://gsc.nrcan.gc.ca/coast/sealevel/evol/glacial_e.php | Nimeke =Geographic change in the glacial period | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>.
 
Silloin jää ulottui Puolassa aivan Varsovan pohjoispuolelle. Idässä jää oli laajimmillaan hieman myöhemmin, ja [[Norja]]ssa jo aiemmin, noin 28000 vuotta sitten<ref>Glacial Deposits of Northwestern Europe, Elsevier</ref>. Pian Brandenburg- eli Lezno-vaiheen jälkeen ilmasto lauhtui ja jää vetäytyi Saksassa lauhkean niin sanotun [[Laugerie-interstadiaali]]n aikana. Merenpinta lienee noussut hieman, muutaman metrin, noin 21500 kalenterivuotta sitten muutamassa sadassa vuodessa.<ref name="kk2">http://www.nature.com/nature/journal/v406/n6797/fig_tab/406713a0_F2.html</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sciencemag.org/cgi/reprint/304/5674/1141.pdf | Nimeke =Rapid Rise of Sea Level 19,000 Years Ago and Its Global Implications | Tekijä =Peter U. Clark,1* A. Marshall McCabe,3 Alan C. Mix,2 Andrew J. Weaver4 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = suvu 1141 Fig. 1 /science.1094449 | Julkaisu =Science | Ajankohta = 21 May 2004 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Jää eteni Saksassa ja Puolassa uudestaan [[Frankfurt am Main|Frankfurtin]]in ja Poznanin tasalle noin 22000-20200 kalenterivuotta sitten. Samoihin aikoihin Ranskassa aro valtasi alaa metsältä, mikä vaihe kesti muutamia vuosisatoja noin 18000 radiohiilivuotta eli noin 21700 vuotta sitten.<ref name="y1"/><ref name="sciencedirect.com">http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VBC-44MX5WF-7&_user=10&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=79f293b56c4e30b1ae4521c6b8a6d031 ja Calpal-kalibraatio http://www.calpal-online.de/</ref> <ref name="y1"/> Noin 20500 kalenterivuotta sitten merenpinta alkoi taas hieman laskea.
 
===Jää vetäytyy LGM:n jälkivaiheessa ja sen jälkeen===
 
Jää vetäytyi pikkuhiljaa aaltoillen Pohjois-Saksassa [[Mecklenburg]]in maakunnassa, mutta merenpinta oli vielä 19000 vuotta sitten 114 metriä nykyisen tason alla.<ref>Rapid Flooding of the Sunda Shelf: A Late-Glacial Sea-Level Record</ref> Merenpinta nousi noin 19000 kalenterivuotta sitten jopa 10-15 metriä noin 100-500 vuoden sisään. Tämän katsotaan päättäneen LGM:n.<ref name="kk2"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sciencemag.org/cgi/reprint/304/5674/1141.pdf | Nimeke =Rapid Rise of Sea Level 19,000 Years Ago and Its Global Implications | Tekijä =Peter U. Clark, A. Marshall McCabe, Alan C. Mix, Andrew J. Weaver | Tiedostomuoto =pdf | Selite =DOI: 10.1126/science.1094449 | Julkaisu =Science | Ajankohta = 21.5.2004: 1141-1144 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>http://gsc.nrcan.gc.ca/coast/sealevel/evol/glacial_e.php</ref>
 
<ref name="kk2">http://gsc.nrcan.gc.ca/coast/sealevel/evol/glacial_e.php</ref><ref>http://www.nature.com/nature/journal/v406/n6797/full/406713a0.html</ref> Kylmä palasi noin 18000 kalenterivuotta sitten, jolloin vallitsi Pommeri-<ref name="y1"/> tai [[Gardno-vaihe]]<ref name="sciencedirect.com"/> Puolassa. Noin 17500 kalenterivuotta sitten merenpinta nousi portaana noin 15 metriä.<ref>http://www.gly.fsu.edu/~donoghue/images/GOM-SL-20-ka.jpg</ref> Noin 17200 vuotta sitten jää oli aivan Saksan pohjoisrannikolla Kööpenhamina-Velgast-Keski-Liettua-linjalla. Noin 16500 kalenterivuotta sitten alkoi kylmä [[Heinrichin tapahtuma H1]]<ref>http://www.geo.arizona.edu/palynology/geos462/02holocene.html</ref>. Noin 16500-16000<ref name="y1"/> jää oli vetäytynyt Slupskin matalikolle, ja niin sanotulle eteläiselle keskimatalikolle SMB:lle 14800 vuotta sitten.<ref name="sciencedirect.com"/>. [[Baltian jääjärvi]] syntyi viimeistään näihin aikoihin. Tämän jälkeen alkoi hyvin lämmin [[Bölling-interstadiaali]]. Jää oli juuri ennen tätä 14800 kalenterivuotta sitten Pandivere-Göthenburg-linjalla Keski-Virossa.
 
=== LGM:n aikaisia päätemoreeneja Saksassa ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Viime_jääkauden_huippukohta”