Ero sivun ”Frankfurt am Main” versioiden välillä

| suuntanumero = 069, 06109, 06101

| kotisivu = {{URL|http://www.frankfurt.de/}}

}}

'''Frankfurt am Main''' {{lausunta|De-Frankfurt am Main-pronunciation.ogg}}, lyhyemmin vain '''Frankfurt''', on [[Hessen]]in osavaltion suurin kaupunki [[Saksa]]ssa ja maan viidenneksi suurin kaupunki [[Main]]joen varrella. Vuonna 843 Frankfurtista tuli [[Frankit|itäfrankkien]] valtakunnan pääkaupunki, ja 1200-luvulla siitä tuli oma vapaa kaupunkinsa. [[Preussi]]in, siten Saksaan, se liitettiin vuonna 1866.

Nykyisen Frankfurt am Mainin alueella on ollut asutusta jo nuoremmalta [[kivikausi|kivikaudelta]] alkaen. Ennen vuotta 100 Mainin laaksoon kehittyi roomalainen sotilastukikohta. Sitä seurasi roomalaisten siirtokunta Nida, joka sijaitsi nykyisen Heddernheimin kaupunginosan alueella. Alemannit tuhosivat siirtokunnan hyökkäyksellään. Mainin pohjoisrannan kahlaamon ("Furt") kohdalla oli frankkilainen (Frank+Furt=Frankfurt eli "Frankkien kahlaamo") kuningashovi, joka kohosi kukoistukseensa 700-luvulla. Varhaisin kirjallinen maininta Frankfurt am Mainista on [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] regensburgilaiselle Pyhän Emmeramin luostarille osoittamassa asiakirjassa 22. helmikuuta 794. Vuonna 843 Frankfurtista tuli itäfrankkien valtakunnan pääkaupunki ja 1220 se sai vapaan keisarinkaupungin aseman (''Freie Reichsstadt'').

 

 

Vanhan valtakunnan loppuaikoina vuonna 1806 ruhtinas[[priimas]] [[Karl Theodor von Dalberg]] yhdisti Frankfurtin [[Regensburg]]in ja [[Aschaffenburg]]in ruhtinaskuntiin. Vuonna 1810 Dalberg menetti Regensburgin [[Baijeri]]lle ja sai hyvitykseksi alueita Hanausta ja [[Fulda]]sta, jotka yhdessä Frankfurtin ja Aschaffenburgin kanssa muodostivat vuosina 1810–1813 lyhytikäisen Frankfurtin [[suurherttua]]kunnan. [[Wienin kongressi]] päätti [[8. kesäkuuta]] [[1815]] palauttaa Frankfurtille vapaan kaupungin aseman uuden [[Saksan liitto|Saksan liiton]] yhteydessä. Liittopäivät pidettiin Frankfurtissa. Niin kutsuttu [[esiparlamentti]] ja [[Frankfurtin kansalliskokous|kansalliskokous]] kokoontuivat Frankfurtissa 1848 suunnittelemaan Saksan yhtymistä. [[Preussin-Itävallan sota|Preussin-Itävallan sodassa]] 1866 Frankfurt pysyi uskollisena Saksan liitolle. Yleinen mielipide pysyi enemmän Itävallan ja keisarin puolella, vaikka eräiden mielestä taloudelliset ja ulkopoliittiset syyt puolsivat vapaaehtoista liittymistä Preussiiin. 18. heinäkuuta Preussin joukot miehittivät Frankfurtin ja 2. lokakuuta se liitettiin Preussiin ja siten Saksaan. Näin Frankfurt menetti lopullisesti riippumattoman [[kaupunkivaltio]]n asemansa.

Marras–joulukuussa on yhdestä kahteen päivittäistä aurinkotuntia. Tammikuussa vuorokauden ylin lämpötila on keskimäärin 3,8 °C ja alin vastaavasti −1,1 °C (kausi 1971–2000). Lumipeitettä on keskimäärin seitsemän vuorokauden ajan tammikuussa ja sen syvyys ylittää harvoin kymmenen senttimetriä. Taunuksessa Frankfurtin luoteisosassa lunta on kuitenkin runsaammin. Keskimäärin kymmenenä päivänä vuodessa lämpötila kohoaa yli 30 °C:een. Satunnaiset sadekuurot ja ukonilmat tekevät ilmastosta sangen vaihtelevan. Päivittäisiä aurinkotunteja on kesäisin 7–8. Varsinkin keskikaupungilla ilma on toisinaan hiostavan kuumaa.

 

 

[[Kesäpäivänseisaus|Kesäpäivänseisauksen]] aikaan päivän pituus Frankfurtissa on noin 16 tuntia 20 minuuttia. Keskipäivällä auringon kulma on 63°23 (auringon deklinaatio: 23°26) ja säteilyteho 1&nbsp;089 W/m². [[Talvipäivänseisaus|Talvipäivänseisauksessa]] vastaavat luvut ovat 8 tuntia 4 minuuttia, 16°31 (-23°26) ja 269 W/m².<ref>http://www.kemi.fi/kk021498/aurinko.html</ref>

Vuonna 1520 Frankfurt am Mainin väkiluku oli noin 10&nbsp;000. Vuoteen 1605 väestön määrä kaksinkertaistui. Väkiluku kaksinkertaistui edelleen vuoteen 1810, jolloin kaupungissa oli 40&nbsp;000 asukasta. Teollistumisen myötä väkiluvun kasvu kiihtyi niin, että vuonna 1875 Frankfurtissa oli 100&nbsp;000 asukasta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin väestön määrä oli yli kaksinkertaistunut 230&nbsp;000:een. Vuonna 1925 väkiluku oli 467&nbsp;000. Hoechst am Mainin (31&nbsp;439 asukasta 1925) liittäminen Frankfurtiin ja vuoden 1928 kuntaliitokset kasvattivat kaupungin väkiluvun 548&nbsp;000:een.

 

 

Vuonna 1963 väkiluku saavutti tähän astisen huippunsa, 691&nbsp;257 asukasta. Vuoteen 1986 mennessä se laski 592&nbsp;411:een. Vuodenvaihteessa 2009/2010 Frankfurtin virallinen väkiluku oli 679&nbsp;664. Kahdessakymmenessäkolmessa vuodessa kasvua kertyi 14,7 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus vuonna 2007 oli 24,6 prosenttia.<ref>http://www.statistik-hessen.de/themenauswahl/bevoelkerung-gebiet/regionaldaten/bevoelkerung-der-hessischen-gemeinden/index.html</ref>

== Kaupunginosat ==

[[Tiedosto:Skyline-ost-west-ffm003.jpg|thumb|Pilvenpiirtäjät luovat Frankfurtille eurooppalaisittain epätyypillisen siluetin.]]

 

1800-luvun puoliväliin asti Frankfurt am Mainin alue käsitti nykyiset kaupunginosat Altstadt, Innenstadt, Bahnhofsviertel, Gutleutviertel, Gallusviertel, Westend, Ostend, Riederwald, Sachsenhausen sekä osia Nordendistä. Vuodesta 1877 alkaen lukuisia ympäristökuntia liitettiin Frankfurtin kaupunkiin.

! Nr.<br /> !! Kaupunginosa<br /> !! Pinta-ala (km²)<ref>[http://www.frankfurt.de/sixcms/media.php/678/JB2009_Kap07x.pdf ''Statistisches Jahrbuch Frankfurt am Main 2009'']</ref><br /> !! Asukasluku<ref name="Jahrbuch 2010">[http://www.frankfurt.de/sixcms/media.php/678/JB2010_Kap02x.pdf ''Statistisches Jahrbuch Frankfurt am Main 2010'']</ref><br /> !! Ulkomaalaisia<ref name="Jahrbuch 2010" /><br /> !! Ulkomaalaisia (%)<ref name="Jahrbuch 2010" /><br />

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|-

|}

 

=== Pilvenpiirtäjät ===

 

 

Vuonna 1961 valmistunut 120-metrinen ''Henningerturm'' Sachsenhausenin kaupunginosassa oli Frankfurtin ensimmäinen rakennus, joka nousi ''Kaiserdomin'' läntistä tornia korkeammalle. [[1970-luku|1970-luvulla]] kohosivat muun muassa noin 160-metriset ''Marriott-Hotel'' sekä ''Dresdner Bank''. 257-metrinen ''[[Messeturm]]'' valmistui 1990 ja seitsemän vuotta myöhemmin kohosi 259-metrinen ''[[Commerzbank Tower]]''. Frankfurtin korkein rakennelma on vuosina 1974–1978 rakennettu 337,5-metrinen ''Europaturm'', jota frankfurtilaiset kutsuvat nimellä ''Ginnheimer Spargel''. Se ei kuitenkaan ole pilvenpiirtäjä, vaan tietoliikenteen tarpeita varten rakennettu torni ''Bundesbankin'', ''Grüneburgparkin'' ja ''Palmengartenin'' läheisyydessä. Torni suljettiin yleisöltä 1999 taloudellisten syiden vuoksi. Sen jälkeen kun myös ''Henningerturm'' vuonna 2002 suljettiin vierailijoilta, ''[[Maintower]]'' on ollut Frankfurtin ainoa yleisölle avoin rakennus, jossa pääsee ihailemaan maisemia kahdensadan metrin korkeudesta. 115-metrisen ''Japan Centerin'' 25:ssä kerroksessa on ravintola ja kaupungin korkeimman asuinrakennuksen, 110-metrisen ''Eurotheumin'' 22:ssa kerroksessa on yleisölle avoin baari ''22nd Lounge''. Epäsäännöllisin välein järjestetyn niin kutsutun ''Wolkenkratzer-festivaalin'' aikana myös muut pilvenpiirtäjät ovat yleisölle avoinna.

[[File:Frankfurt am Main - Netzplan Schienennahverkehr.png|thumb]]

 

 

[[Frankfurtin päärautatieasema]] puolestaan on yksi Euroopan tärkeimmistä rautatieliikenteen solmukohdista. Matkustajamäärältään (350&nbsp;000 matkustajaa vuorokaudessa) se on [[Hampurin päärautatieasema]]n jälkeen Saksan toiseksi suurin [[Münchenin päärautatieasema]]n ohella. Alueeltaan se kuuluu [[Leipzig]]in ja [[Zürich]]in päärautatieasemien ohella Euroopan suurimpiin. Asema avattiin elokuussa 1888. Vuonna 2002 valmistui Frankfurtista [[Köln]]iin uusi ICE-junille tarkoitettu [[Suurnopeusrata Köln–Frankfurt|suur­nopeus­rata]], joka lyhensi matkustusaikaa 1¼ tunnilla. Lisäksi asemalta on suurnopeusrata Pariisin [[Gare de l'Est]]in asemalle, jonne matka kestää neljä tuntia.<ref>http://www.bahnhof.de/site/bahnhoefe/de/sued/frankfurt__hbf/frankfurt__hbf.html</ref>

 

 

 

Frankfurtin autotiheys, 715 autoa tuhatta asukasta kohden, on Saksan suurkaupunkien korkein.