Ero sivun ”Waldemar Aspelin” versioiden välillä

12 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
linkki täsmennyssivuun Fiskars, typos fixed: Kruunuha → Kruununha, ja ja → ja using AWB
p (linkki täsmennyssivuun Fiskars, typos fixed: Kruunuha → Kruununha, ja ja → ja using AWB)
 
Aspelin toimi myös [[Taideteollinen Korkeakoulu|Taideteollisen Korkeakoulun]] käsivarapiirustuksen opettajana.
Hän suunnitteli myös kansallispukuisen jugend-neidon, [[Paulig]]in [[Paula-tyttö]]-mainoshahmon 1904 Pauligin 10 kilon kahvipurkkeihin. Tarina kertoo Gustav Pauligin, kahvipaahtimon perustajan, tavanneen Sääksmäellä kauniin kansallispukuisen tytön, jonka näköisen kuvan hän halusi kahvipurkin kylkeen. <ref name="aalto65"> {{Lehtiviite | Otsikko=Arkkitehti kaupungin palveluksessa|Tekijä=Aalto, Laura | Julkaisu=Muoto Helmikuu maaliskuu/2004 | Ajankohta=2004 | Sivut=65}}</ref>
 
==Toiminta arkkitehtina ==
Waldemar Aspelin suunnitteli asuin- ja liiketaloja eri puolille vanhaa kantakaupunkia, mm. Puistokadulle, Bulevardille ja Yrjönkadulle. Liberalismin hengessä rakentaminen oli sangen vapaata ja sitä säätelivät lähinnä kaupungin asemakaava ja rakennusjärjestys. Helsingin kivirakennusten määrä kolminkertaistui Helsingissä vuodesta 1880 vuoteen 1910. Kerrostalot korvasivat väljän empire-kaupungin. Tilalle tuli keskieurooppalainen tiiviys js suljetut katurivistöt. Helsinki oli kasvanut voimakkaasti 1870-luvulta alkaen. Noin 100 000 asukkaan kaupunki oli alkanut muuttua agraarista kauppapaikasta moderniksi urbaaniksi kaupungiksi. Kun laitakaupunki oli ennen murrosta alkanut jo nykyisen eduskuntatalon kohdalta, niin teollistumisen lisääntyminen ja ja kasvava kaupankäynti toi paljon uusia asukkaita ja tarvittiin uusia teollisuustiloja ja asuntoja. Näissä muutospaineissa myös arkkiktehtikoulutus sai alkunsa Suomessa Helsingin Polyteknillisessä Opistossa vuonna 1872, jonka kasvatteja myös Waldemar Aspelin oli. Näyttävän uuden kaupunkiarkkitehtuurin kustantajina olivat lähinnä yksityiset rakennuttajat. Huvilat edustivat koristeellista puuarkkitehtuuria. <ref name="aalto63"> {{Lehtiviite | Otsikko=Arkkitehti kaupungin palveluksessa|Tekijä=Aalto, Laura | Julkaisu=Muoto Helmikuu maaliskuu/2004 | Ajankohta=2004 | Sivut=63}}</ref>
 
Aspelin on 1800-luvun kertaustyylien edustaja, myöhemmässä vaiheessa hänen rakennuksensa voi osittain määritellä jugend-tyylisiksi. Aspelin ei niinkään ollut esteettisen suunnan näyttäjä, vaan hän keskittyi toteuttamaan tilaajien toiveita ja tekemään hyvää käyttöarkkitehtuuria. Myös Hankoon Aspelin suunnitteli useita huviloita Kylpyläpuiston huvila-alueelle 1800–1900 luvun vaihteessa sekä teki Hangon kylpylälaitoksen muutostyöt 1910. <ref name="aalto65" />
 
== Rakennuksia ==
* ''[[Karlbergin kartano]]n päärakennus'', [[Aulanko]] 1890
* ''[[Finns]] kansanopistorakennus'' <ref>Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, Erkki Härö, s. 37, ISBN 951-857-182-1</ref>, [[Espoonkartano]], [[Espoo]], 1896
* ''Fiskarsin Lukaali'', [[FiskarsFiskari]] 1896
* ''[[Privatbanken i Helsingfors|Privatbankenin]] konttorin sisätilat'', Helsinki 1896
* ''[[Nordsjön kartano]]n päärakennuksen laajennus'' 1897
* ''Fazerin makeistehdas'', Tehtaankatu, Helsinki 1898. Tiloissa työskentelee nykyisin mainosalan ihmisiä ja filmintekijöitä.<ref name="aalto65" />
* ''Pohjoismaiden Osakepankin talo'', Viipuri. 1898–1900
* ''[[Donnerin talo]]'' Liisankadulla [[Kruununhaka | KruunuhaassaKruununhaassa]], Helsinki 1900, on ehkä Aspelinin tunnetuin asuinrakennus. Hän suunnitteli sen yhdessä edinburghilaisen arkkitehti [[Robert S. Lorimer]]in kanssa. Talo tunnetaan myös [[Svenska Klubben]]in rakennuksena. Teollisuusmies ja insinööri [[Ossian Donner]] rakennutti talon lahjaksi skotlantilaiselle vaimolleen Violet Marion MacHutchenille. Arvatenkin vaimon koti-ikävää lievittämään tämä talo on rakennettu tiilestä skotlantilaiseen tyyliin.<ref name="aalto63" />
* ''Raitiovaunuhalli (nykyinen [[Ratikkamuseo]])'', Töölönkatu 51 A, Helsinki 1900, on Helsingin Raitiotie- ja omnibus-Osakeyhtiön rakennuttama. Kun vuosisadan vaihtuessa raitiotielinjat sähköistettiin, Aspelinin tehtäväksi tuli tämän hallin suunnittelu sähköisille vaunuille. Yhtiö oli aloittanut julkisen hevosbussiliikenteen vuonna 1888 ja hevosraitiotieliikenteen pian sen jälkeen. Komea kaari-ikkunainen raitiovaunuhalli sijaitsee Töölönkadun ja Eino Leinon kadun kulmauksessa.<ref name="aalto63" />
* ''Fabianinkatu 15'', Helsinki 1901 ([[Yleisradio]]n toimitalona 1934–1981)
 
{{DEFAULTSORT:Aspelin, Waldemar}}
 
[[Luokka:Suomalaiset arkkitehdit]]
[[Luokka:Vuonna 1854 syntyneet]]
13 002

muokkausta