86 047
muokkausta
p (Elonet-tunnisteen päivitys) |
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
||
| amg = 33146
}}
'''Ritari Siniparta''' ({{k-en|Monsieur Verdoux}}) on vuonna [[Elokuvavuosi 1947|1947]] valmistunut [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[elokuva]], jonka ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti [[Charles Chaplin|Charlie Chaplin]]. Luonteeltaan ''Ritari Siniparta'' on [[musta komedia]].▼
Alun perin Chaplin sai vihjeen elokuvaohjaaja [[Orson Welles]]iltä, joka oli suunnitellut dokumenttisarjaa sarjamurhaajista. Welles oli tutustunut ranskalaisen, jo teloitetun sarjamurhaajan [[Henri Désiré Landru]]n tapaukseen. Muistelmissaan ''Oma elämäkertani'' Chaplin kertoo, kuinka Welles vaati nimensä lisäämistä elokuvan käsikirjoittajaksi, vaikka Wellesin osuus jäi vihjeen antamiseen ja Landrun tarina oli yleisesti tunnettua historiaa. Elokuvan alkuteksteissä tosin lukee ''Basic Idea by: Orson Welles'' (Perusidea).▼
▲'''Ritari Siniparta''' ({{k-en|Monsieur Verdoux}}) on vuonna [[1947]] valmistunut [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[elokuva]], jonka ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti [[Charles Chaplin|Charlie Chaplin]]. Luonteeltaan ''Ritari Siniparta'' on [[musta komedia]].
▲Alun perin Chaplin sai vihjeen elokuvaohjaaja [[Orson Welles]]iltä, joka oli suunnitellut dokumenttisarjaa sarjamurhaajista. Welles oli tutustunut ranskalaisen, jo teloitetun sarjamurhaajan [[Henri Désiré Landru]]n tapaukseen. Muistelmissaan ''Oma elämäkertani'' Chaplin kertoo, kuinka Welles vaati nimensä lisäämistä elokuvan käsikirjoittajaksi, vaikka Wellesin osuus jäi vihjeen antamiseen ja Landrun tarina oli yleisesti tunnettua historiaa.
''Ritari Siniparta'' oli ensimmäinen Chaplinin pitkä elokuva, jossa hän ei esittänyt kuuluisaksi tullutta kulkurihahmoaan. Chaplin näytteli itse pääosaa, harmaahapsista ranskalaista herrasmiestä monsieur Verdoux'ta. Tämä hurmasi varsinkin iäkkäitä, varakkaita naisia, vei heidän rahansa ja lopulta murhasi heidät.
Viimeisen yrityksensä ilmeisen tahallisen karrikoidusti kuvatun naisen kohdalla hän kuitenkin jätti kaiken kesken ja salli poliisin ottaa hänet kiinni – koska hänen oikea perheensä, jonka hyvinvoinnin vuoksi hän oli rikoksensa tehnyt, oli kuollut suuren laman kourissa ja Verdoux'n koko maailma oli tuhoutunut.
Hänen viimeisiksi sanoikseen jäävät:
Loppukuvaksi jää mielikuva kyynisestä ja mitään katumattomasta miehestä, joka menee kuolemaan koska kaikkien on kuoltava joskus. Se että kuolema tulee mestaamalla ja tuomiona murhista, näyttää olevan hänelle aivan samantekevää.
Tämän
==
{{Viitteet}}
== Kirjallisuutta ==
* Chaplin, Charles: ''Oma elämäkertani.'' (Alkuteos: ''My autobiography.'') Suomentanut Seere Salminen. WSOY, Helsinki. 1964.
|