Ero sivun ”Turkin itsenäisyyssota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimen korjaus
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p kreikkalaisviha ja sen tausta
Rivi 27:
Turkkilaisten kansallistunne nousi [[Kreikka|Kreikan]] miehitettyä Smyrnan (nyk. [[İzmir]]) toukokuussa 1919. Kaupunki ympäristöineen oli määrätty Kreikalle [[Sèvresin rauhansopimus|Sèvresin rauhansopimuksessa]], jonka sulttaani oli hyväksynyt ympärysvaltojen painostuksesta, mutta jota parlamentti ei ikinä ratifioinut. Sodan lopuksi osmanien hallitus oli täysin romahtanut, ja rauhansopimuksella suurin osa maata jaettiin voittajavaltojen kesken.
 
Maailmansodassa kunnostautunut [[Mustafa Kemal]] lähetettiin [[Anatolia|Itä-Anatoliaan]] kukistamaan kapinaa. Kemal käytti tilaisuutta hyväkseen ja perusti kansallisen liikkeen, joka valitsi keskuksekseen [[Ankara]]n.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/609790/Turkey/44425/Mustafa-Kemal-and-the-Turkish-War-of-Independence-1919-23 BritannicaMustafa Kemal and the Turkish War of Independence 1919-23]. Britannica.</ref> Huhtikuussa 1920 Ankaran väliaikaishallitus tarjosi Kemalille kansalliskokouksen presidentin paikkaa. Uusi parlamentti ilmoitti hylkäävänsä vanhan hallituksen ja Sèvresin sopimuksen.
 
Kreikkalaiset olivat jo edenneet sisämaahan ja kohti Ankaraa. [[Marmaranmeri|Marmaranmeren]] pikkukaupunkeja alettiin kreikkalaistaa ja esim. [[Aydın]]iin ja İzmiriin muutti manner-Kreikasta tuhansia siirtolaisia asuttamaan Kreikan valloittamia alueita. Kemal ja hänen kakkosmiehensä pašša Ismet (myöhemmin [[İsmet İnönü]]) löivät kuitenkin kreikkalaiset [[Sakaryan taistelu|Sakaryan]] ja [[Dumlupınarin taistelu]]issa elokuussa 1921 ja elokuussa 1922. Italia, jolle osa Anatoliasta oli luovutettu, ei puolustanut osuuttaan, eikä [[Ranska]]lla ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannialla]] ollut enää kiinnostusta liittyä sotaan.
 
Kemalin joukot valloittivat 9. syyskuuta 1922 Kemalin joukot valloittivat İzmirin, jossa armeija aloitti armenialaisten systemaattisen vainoamisen. 13. syyskuuta 1922 Turkin armeija sytytti İzmirin armenialaiskaupunginosan palamaan. Suotuisten tuulten ja bensiinillä kasteltujen katujen vuoksi tuli levisi myös kreikkalaisten asuttamaan kaupungin keskustaan. Arviolta 30 &nbsp;000 ihmistä sai surmansa. Satoja tuhansia jäi kodittomaksi ja lähti pakolaiseksi Kreikkaan.
 
Kemalin voitto itsenäisyyssodassa pelasti Turkin itsenäisyyden, ja Sèvresin sopimus korvattiin [[Lausannen sopimus|Lausannen sopimuksella]], jossa Turkki sai takaisin koko Anatolian ja Itä-Traakian kreikkalaisilta. Sen sijaan Turkille ennen ensimmäistä maailmansotaa kuluneet [[Syyria]], [[Irak]] ja [[Palestiina]] jäivät Ison-Britannian ja Ranskan hallintaan Kansainliiton [[mandaattialue]]ina. Turkin tasavalta perustettiin [[29. lokakuuta]] [[1923]], ja Kemalista tuli sen ensimmäinen presidentti.<ref>[http://www.turizm.net/turkey/history/ataturk.html Ataturk and the Modernization of Turkey]. Turizm.net.</ref> Sodan jälkeen Vähän-Aasian länsirannikolla asunut kreikkalaisväestö joutui lähes kokonaisuudessaan poistumaan maasta, kun väestöryhmien suhteet kärjistyivät. Vihan taustalla oli kreikkalaisten 1800-luvun [[megali idea]] -aate, jonka mukaan Turkin kreikkalaisalueet tulisi liittää Kreikkaan.
 
== Lähteet ==