Ero sivun ”Asetaldehydi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muokattu vastaamaan englanninkielistä versiota.
→‎Perinnölliset sairaudet: Muokattu vastaamaan englanninkielistä veriota.
Rivi 66:
 
==== Karsinogeenisuus ====
Asetaldehydi on [[karsinogeeni|karsinogeeninen]] ihmiselle. <ref name=":1" /><ref name=":2" /> Vuonna 1988 kansainvälinen syöväntutkimusyksikkö [[:en:International_Agency_for_Research_on_Cancer|IARC]] totesi: Eläinkokeiden perusteella on saatu asetaldehydin (päämetboliitti [[etanoli]]) karsinogeenisuudesta riittävästi todisteita.<ref>International Agency for Rescarch on Cancer, World Health Organization. (1988). ''[http://web.archive.org/web/20070927120656/http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol44/volume44.pdf Alcohol drinking]'' (PDF). Lyon: [[Maailman terveysjärjestö|World Health Organization]],International Agency for Research on Cancer. ISBN 92-832-1244-4. p3</ref> Lokakuussa 2009 IARC päivitti asetaldehydin luokituksen, jonka mukaan asetaldehydi, jota on ja syntyy sisäsyntyisesti alkoholijuomissa, on ryhmän 1 karsinogeeni.<ref>International Agency for Research on Cancer Monograph Working Group, Special Report: Policy A review of human carcinogens—Part E: tobacco, areca nut, alcohol, coal smoke, and salted fish. The Lancet 2009 10, 1033–1034.</ref> Lisäksi asetaldehydi vahingoitaa [[DNA]]:ta<ref>ambert, B; He, S. M. (1988). "DNA and chromosome damage induced by acetaldehyde in human lymphocytes in vitro". ''Annals of the New York Academy of Sciences'' '''534''': 369–76. [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3389666 PMID 3389666]</ref> ja aiheuttaa epänormaalia lihasten kehitystä, sillä se sitoutuu proteiineihin.<ref>Aberle, N. S.; Burd, L; Zhao, B. H.; Ren, J (2004). "Acetaldehyde-Induced Cardiac Contractile Dysfunction May Be Alleviated by Vitamin B1 but Not by Vitamins B6 or B12". ''Alcohol and Alcoholism'' '''39''' (5): 450–4.doi:1[[doi:10.1093/alcalc/agh085|0.1093/alcalc/agh085]]. PMID [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15304379 15304379]</ref>
 
=== Pahentavat tekijät ===
Rivi 75:
==== Perinnölliset sairaudet ====
Tutkimus, jossa tutkittiin 818 runsaasti juovia, todettiin että ne, jotka geenivirheen takia altistuvat normaalia suuremmille asetaldehydipitoisuuksille, ovat suuremmassa riskissä sairastua ylemmän ruoansulatuskanavan ja maksan syöpiin.<ref>Homann, N.; Stickel, F.; König, I. R.; Jacobs, A.; Junghanns, K.; Benesova, M.; Schuppan, D.; Himsel, S.; Zuber-Jerger, I.; Hellerbrand, C.; Ludwig, D.; Caselmann, W. H.; Seitz, H. K. (2006). "Alcohol dehydrogenase 1C*1 allele is a genetic marker for alcohol-associated cancer in heavy drinkers". ''International Journal of Cancer'' '''118''' (8): 1998–2002.doi:[http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ijc.21583/abstract 10.1002/ijc.21583]. PMID [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16287084 16287084]</ref>
 
=== Asetaldehydin lähteet ===
 
==== Tupakan savu ====
Asetaldehydi on tupakan savun merkittävä osatekijä. Sillä on osoitettu olevan synerginen vaikutus nikotiiniin jyrsijätutkimuksessa, eli se lisää nikotiinin riippuvuutta.<ref>"[http://archives.drugabuse.gov/NIDA_Notes/NNVol20N3/index.html NIDA – Publications – NIDA Notes – Vol. 20, No. 3]". drugabuse.gov.</ref> <ref>[http://web.archive.org/web/20110209232332/http://www.universityofcalifornia.edu/news/article/6726 Nicotine's addictive hold increases when combined with other tobacco smoke chemicals], UCI study finds. University of California. 2004-10-28</ref> Asetaldehydi on tupakan savun yleisin karsinogeeni, se liukenee sylkeen tupakoidessa. Asetaldehydiä on löydetty myös [[Sähkötupakka|e-tupakoista]], tosin pienissä määrissä.<ref>"[http://www.healthnz.co.nz/ECigsExhaledSmoke.htm E-cigarettes: harmless inhaled or exhaled, No second hand smoke]".''Health New Zealand''. Retrieved 27 June 2014</ref>
 
==== Alkoholi ====
Monet mikrobit tuottavat asetaldehydia etanolista, mutta niillä on alhaisempi kyky eliminoida asetaldehydiä, tämä voi johtaa asetaldehydin kertymiseen sylkeen, vatsahappoon ja suolistoon. Käymisteitse valmistuettu ruoka useimmat alkoholijuomat sisältävät huomattavia määriä alkoholia. Etanolista, tupakan savusta ja ruokavaliosta peräisin oleva, limakalvon ja mikrobien hapettaman asetaldehydin vaikutus on kumulatiivinen ylemmissä ruuansulatuskanavissa.<ref>Salaspuro, M. (2009). "Acetaldehyde as a common denominator and cumulative carcinogen in digestive tract cancers. Scandinavian Journal Of Gastroenterology". ''Scandinavian Journal of Gastroenterology'' '''44''' (8): 912–925. doi:1[http://informahealthcare.com/doi/abs/10.1080/00365520902912563 0.1080/00365520902912563.] PMID [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19396661 19396661]</ref>
 
==== Kannabis ====
Asetaldehydiä on löydetty kannabiksen polttamisen yhteydessä sen savusta. Havainto tehtiin käyttämällä uusi kemiallisa tekniikoita, jossa osoitettiin laboratoritutkimuksessa asetaldehydin aiheuttavan vaurioita [[DNA]]:lle.<ref>Stacy, Kelli Miller (23 June 2009). "[http://www.webmd.com/cancer/news/20090623/marijuana-smoke-linked-to-cancer Marijuana Smoke Linked to Cancer]."WebMD.</ref>
 
== Terveysvaikutukset ==
Asetaldehydin vaikutus [[aivot|aivoissa]] todennäköisesti säätelee ihmisen alkoholinkäyttöä. Asetaldehydia saadaan elintarvikkeista, sillä sitä on niissä valmistusprosessin jäljiltä. Sitä syntyy myös suolistossa, ja syntyynsen syntymiseen vaikuttaa ruokavalio. Sitä voi muodostua myös alkoholijuomista ja tupakansavusta. <ref name="pr">{{Lehtiviite |Tekijä = Päivi Repo |Otsikko = Alkoholissa ja tupakassa on samaa syöpää aiheuttavaa ainetta| Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta = 15.11.2009| Sivut = A8| www =http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Alkoholissa+on+sy%C3%B6p%C3%A4%C3%A4+aiheuttavaa+ainetta/1135250740735| www-teksti =Artikkelin tiivistelmä|}}</ref>
 
Perintötekijät vaikuttavat alkoholin aineenvaihduntaan ja siten alkoholin aiheuttamiin tuntemuksiin. Jos alkoholin aineenvaihdunta on nopeampi, tulee ihmisellä jo juodessa epämiellyttäviä tuntemuksia.<ref name="pr" />
Rivi 83 ⟶ 94:
[[WHO|Maailman terveysjärjestön]] alainen syöväntutkimuslaitos [[IACR]] on luokitellut asetaldehydin 1. luokan syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Suomessa asetaldehydia on tutkittu pitkään. Suomalaisia tutkijoita ovat [[Mikko Salaspuro]] ja THL:n erikoistutkija [[Peter Erikson]].<ref name="pr" />
 
Eriksonin mukaan asetaldehydia saadaan kolmesta lähteestä: sitä syntyy [[maksa]]ssa, mutta se palaa pois. Sitä on [[sylki|syljessä]], ja sen tuottavat suun, nielun ja vatsan mikrobit. Kolmas lähde on alkoholijuomat. Valkoviinissä ja luumu- ja omenajuomissa sitä on eniten, kirkkaissa viinoissa vähiten. Sitä esiintyy luonnollisesti myös monissa elintarvikkeissa, esimerkiksi soijakastikkeessa. <ref name="pr" /> Euroopan komission asettaman tieteellisen asiantuntijaryhmän, vuonna 2012 antaman yksimielisen suosituksen mukaan kosmeettisessa lopputuotteessa saa olla asetaldehydiä korkeintaan 5 mg litrassa ja suuvesiin asetaldehydiä ei saa lisätä lainkaan.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite = http://ec.europa.eu/health/scientific_committees/consumer_safety/docs/sccs_o_104.pdf|nimeke = Scientific Committee on Consumer Safety (SCCS) OPINION ON Acetaldehyde|julkaisu = |julkaisija = Euroopan Komissio|viitattu = 31.3.2015|tekijä = Euroopan komissio|ajankohta = 18.9.2012}}</ref>
 
Suomalainen tutkimus on vahvistanut alkoholista saatavan asetaldehydin aiheuttavan syöpiä [[ruokatorvi|ruokatorvessa]], [[kurkunpää]]ssä ja [[suu]]ssa.<ref>[http://www.tiede.fi/uutiset/3703/alkoholi_aiheuttaa_syopaa Alkoholi aiheuttaa syöpää] Tiede 23.10.2009.</ref>