Ero sivun ”Rajageminaatio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Kirjoitustapoja 1800-luvulla |
||
Rivi 15:
* [[adverbi]]t, joiden lopussa on johdin -''nne'', ''-tse'' ([[prolatiivi]]), ''-ti'' tai ''sti'', esim. ''meritse'', ''ääneti''.
* sanat ''kolme'' ja ''itse''. ''Kolme''-sanan kohdalla jäännöslopuke voi myös jäädä pois.
==Kirjoitustapoja==
Jäännöslopuketta ei nykysuomessa merkitä. 1800-luvulla oli useita yrityksiä sen merkitsemiseksi. Merkiksi ehdotettiin heittomerkkiä sekä [[k]]- ja [[h]]-kirjaimia, esimerkiksi ''sormeta','' ''sormetah'', ''sormetak'' (sormetta). Usein merkittiin liitepartikkelin alkukonsonantin kahdetuminen kuten sanassa ''omillekkin''.<ref name=kskeh>{{Kirjaviite | Tekijä = Lehikoinen Laila, Kiuru Silva | Nimeke = Kirjasuomen kehitys | Vuosi = 1998 | Luku = Ortografian kehitys | Sivu = 61–73 | Selite = 4. painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 951-45-8117-2 }}</ref>
==Lähteet==
Rivi 20 ⟶ 23:
* Kielitoimiston sanakirja: [http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=%20j%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6slopuke&SearchWord=%20j%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6slopuke&page=results jäännöslopuke]
* http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu191.htm
* http://www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/Finnish_Phonetics/jaannoslopuke.htm#jaannoslopuke
{{viitteet}}
{{tynkä/Kieli}}
| |||