Ero sivun ”Asetaldehydi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muokannut sivun vastaamaan englanninkielistä versiota. |
Muokattu vastaamaan englanninkielistä versiota. Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 21:
== Historia ==
Asetaldehydin löysi ensimmäisen ruotsalainen apteekkari/kemisti Carl Wilhelm Scheele<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Om Brunsten eller Magnesia nigra och dess egenskaper|Julkaisija = Kungliga Svenska vetenskapsakademiens handlingar|Tekijä = Scheele, C. W. (1774)|Sivut = 89–116; 177–194; 109–110}}</ref> vuonna 1774. Tämän jälkeen asetaldehydia
für Chemie und Physik'', '''32''' : 269–270. Döbereiner names the new "ether"
"Sauerstoffäther" (oxygen-ether).
Rivi 37:
black.
</ref> ja Justus von Liebig (1835)<ref>Brock, William H. (1997) ''Justus von Liebig: The Chemical Gatekeeper''. Cambridge, England: Cambridge University Press, pp. 83–84</ref>. Vuonna 1835 Liebig nimesi sen "aldehydiksi"<ref>Liebig, J. (1835) "Sur les produits de l'oxidation de l'alcool" (On the products of the oxidation of alcohol), ''Annales de Chimie et de Physique'','''59''' : 289–327. From p. 290: "Je le décrirai dans ce mémoire sous le nom''d'aldehyde'' ; ce nom est formé de ''alcool dehydrogenatus''." (I will describe it in this memoir by the name of ''aldehyde'' ; this name is formed from ''alcohol dehydrogenatus''.)</ref>, mutta nimi muutettiin myöhemmin asetaldehydiksi<ref>Esimerkiksi: Eugen F. von Gorup-Besanez, ed., ''Lehrbuch der organischen Chemie für den Unterricht auf Universitäten'' … [Textbook of Organic Chemistry for Instruction at Universities …], 3rd ed. (Braunschweig, Germany: Friedrich Vieweg und Sohn, 1868), vol. 2, p. 88</ref>.
== Tuotanto ==
Vuonna 2003 asetaldehydin maailmanlaajuinen tuotanto oli noin miljoona tonnia. Ennen vuotta 1962, [[etanoli]] ja asetyleeni olivat tärkeimmät asetaldehydin lähteet. Sittemmin eteeni on ollut tärkein raaka-aine.<ref>Eckert, Marc ''et al.'' (2007) "Acetaldehyde" in ''Ullmann's Encyclopedia Of Industrial Chemistry'', Wiley-VCH, Weinheim.doi:10.1002/14356007.a01_031.pub2</ref>
<nowiki> </nowiki>Päätuotantomenetelmä on eteenin hapettaminen [[:en:Wacker_process|Wackerin prosessin]] avulla. Prosessiin kuuluu [[Eteeni|etyleenin]] hapettaminen käyttäen homogeenista palladium/kupari prosessia:
2 CH2=CH2 + O2 → 2 CH3CHO
1970-luvulla, Wacker-Hoecst suoran hapetusprosessin maailmanlaajuinen kapasiteetti kasvoi yli 2×10^6 per vuosi.
Tuotettaessa pienempiä määriä, sitä voidaan valmistää myös etanolin osittaisen hapettamisella, eksotermisellä reaktiolla. Tämä prosessi suoritetaan tyypillisesti hopeakatalyytin avulla 500-600°C.<ref name="ullmann" />
== Terveysvaikutukset ==
| |||