Ero sivun ”Bahai-usko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
→Juuret šiialaisuudessa: ŝiia->šiia |
||
Rivi 15:
=== Juuret šiialaisuudessa ===
[[Tiedosto:TerracesBenGurion2.jpg|thumb|Terassit Babin hautapyhäkölle [[Israel]]in [[Haifa]]ssa.]]
Bahai-uskon juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi kätketyn kahdennentoista imaamin – [[Qaim]]in tai [[Mahdi]]n, profeetta Muhammadin seuraajan – ilmestymiseen, mikä merkitsisi ylösnousemuksen sekä ihmiskunnan uuden, onnellisen ja oikeudenmukaisen aikakauden alkua. Vuonna 1844 nuori persialainen kauppias [[Sayyid Ali Muhammad Shirazi]] ilmoitti ensimmäiselle opetuslapselleen olevansa portti (''Bab'')
Vuonna 1848 baabilaiset nousivat aseelliseen kapinaan kuningasta vastaan, minkä seurauksena Bab teloitettiin vuonna 1850. Pian liike joutui vainojen kohteeksi ja tuhansia sen kannattajia surmattiin.<ref name="ketola-1"/><ref name="edu-3">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/bahai/yleista/keskushenkilot_ja_uskon_vainot | Nimeke=Keskushenkilöt ja uskon vainot | Julkaisupaikka=Edu.fi | Julkaisija=Opetushallitus | Viitattu=30.7.2010}}</ref> Babin kuoleman jälkeen ilmaantui useita henkilöitä, jotka ilmoittivat olevansa liikkeen ennustama profeetta. Bab oli nimittänyt seuraajakseen [[teheran]]ilaiseen [[aateli]]ssukuun kuuluvan [[Mirza Yahya Nuri]]n, myöhemmältä nimeltään ''Subh-i azal''. Vuonna 1852 [[šaahi]] [[Naser al-Din Shah Qajar|Nasiraddania]] vastaan tehtiin murhayritys, ja seuraavana vuonna baabilaisten johtohenkilöt karkotettiin [[Osmanien valtakunta]]an kuuluvaan [[Bagdad]]iin.<ref name="ha-18">Hämeen-Anttila 1999, s. 188</ref>
|