Ero sivun ”Viitaila” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Kirjallisuutta: oho |
Lisätty tietoa kylän sijainnista sekä linkki museoviraston sivulle. |
||
Rivi 14:
==Historia==
Viitailan (1539 ''Witarla'' tai ''Vitarla''<ref>Albert Sivén: [http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/Digitoidut/suurhollolanvaiheista.pdf Suur-Hollolan vaiheista], s.27</ref>) kylä on ollut jo keskiajalla melkoisen suuri.
Reivilässä sijaitsee muinaislinna ja Kuoppamäessä uhrikivi. Nämä viittaavat jopa keskiaikaa varhaisempaan esihistorialliseen asutusperinteeseen. Viitaila sijaitsee keskiaikaisten reittien risteyksessä. Vanha vaellustie kulki Lammilta Vesijärvelle. Tämä [[Ylinen Viipurintie]] haarautui nykyisille sijoilleen Hollolan ja Kärkölän kautta aina rannikolle saakka. Yliseltä Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie Asikkalan kautta Savoon, tie erkani Lammilta muuttuen Suureksi Savontieksi. [http://www.hamewiki.fi/wiki/Ylinen_Viipurintie Suuri Savontie] oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Ylinen Viipurintie sekä Suuri Savontie kulkivat halki vanhojen kulttuurimaisemien ja olivat Kuninkaantien ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä.
Rivi 22:
Rakennetussa ympäristössä on vanhoja aina 1800-luvulta peräisin olevia arvokkaita rakennuksia joista osa on tyhjiltään, mutta pääosin vielä ehjiä ulkorakennuksineen. Uudempi rakennuskanta, joka on tällä hetkelläkin käytössä, on 1900-luvun alkupuolelta aina näihin päiviin rakennettua. Suurin osa näistä rakennuksista on rakennusperinteiltään merkittäviä ja useat ulkoisesti alkuperäisessä asussaan. Vanhimmat sukutilat ovat peräisin 1600-luvun alkupuolelta.
Keskiaikaisperäisten teiden risteyksessä sijaitsevassa Viitailassa oli vuoden 1539 maakirjan mukaan 32 taloa. Kun taasen Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelon mukaan (s. 139) Hollolan kihlakuntaan kuuluneessa Asikkalan Viitailan (Witarlan) kylässä on ollut peräti 26 verotilaa. Vanhin kylätontti olisi perimätiedon mukaan sijainnut Sairakkalaan ja Kailaniemeen johtavien teiden välissä Rouvalan tilan eteläpuolella kohoavalla matalalla mäellä. Alue on ollut asutusta peruskarttojen mukaan vielä 1960-luvulla, mutta nykyisin alue on autioitunut. Alueella on näkyvissä useita talonpohjia ja kellarikuoppia, joista osa edustanee modernia asutusvaihetta.
Kuninkaan kartaston perusteella [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1000007188 kylätontti] on jatkunut 1700-luvun lopulla Rouvalan tilalta etelään päin aina Puruvuorelle saakka. Asutus on keskittynyt tien varteen, jossa on nykyisin pääosin peltoa. Pienempi astuskeskittymä on sijainnut pohjoisempana tienristeyksen kohdalla. Tästä osa on nykyisin peltona.
Viitailan koillispuolella sijaitsevan Reivilän kulttuurimaisemalle on ominaista harvakseltaan sijaitsevat tilakeskukset. Ne sijoittuvat Reivilän halki kulkevan kylätien varrelle. Tiloista Ala- ja Ylä-Vetikko muodostavat tiiviihkön rakennusryhmän. Siikaniemen päärakennus on 1920-luvulta. Reivilän varhaisen asutushistoriaan viittaa siellä sijaitseva muinaislinna ja Kuoppamäen uhrikivi.
| |||