Ero sivun ”Diplomatia” versioiden välillä

827 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
osiointia, tiivistystä, järjestelyä
p (kh (kuin myös))
(osiointia, tiivistystä, järjestelyä)
{{lähteetön}}
'''Diplomatia''' on [[Kansainvälinen politiikka|kansainvälisten suhteiden]] alalla liikkuva [[valtio]]taitovaltiotaito, jonkun valtiomiehen toimintatapa tai valtioviisaus. Sana on peräisin [[Kreikan kieli|kreikan kielestä]].
 
Diplomatian alaan kuuluvat [[rauha]]sta sopiminen, [[sota]], [[talous]]elämä, [[kaupankäynti|kauppa]] ja [[kulttuuri]]vaihto.
Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Tilanteessa, jossa mailla ei kireiden välien vuoksi ole diplomaattisuhteita, käytetään välttämättömässä juoksevassa asiainhoidossa niin sanotun suojeluvaltion diplomaattisia suhteita kyseiseen maahan. Esimerkiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] suojeluvaltio [[Kuuba]]ssa on [[Sveitsi]], koska Yhdysvalloilla ei ole diplomaattisia suhteita Kuubaan, kun taas Sveitsillä on.
 
Diplomaatti on vierasta valtiota edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen; myös henkilö, joka taitavalla, jyrkkyyttä välttävällä esiintymisellä saavuttaa tarkoituksensa. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja. Diplomaattiseen käytäntöön kuuluu erityisesti suurvaltojen osalta ajoittain myös diplomaattinen painostus tai diplomatian ylittävä voimankäytöllä uhkaaminen. Diplomatian ja sodankäynnin välillä keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa kaupan esteen muodostavat [[tulli]]tariffien jyrkät korostukset, [[kauppasaarto|kauppasaarrot]] ja taloudellisen avun tai periaatteessa myönnetyn turvallisuustakuun julkinen kieltäminen.
Diplomatian alaan kuuluvat [[rauha]]sta sopiminen, [[sota]], [[talous]]elämä, [[kaupankäynti|kauppa]] ja [[kulttuuri]]vaihto. Kansainväliset sopimukset syntyvät yleensä diplomaattien neuvottelemina ennen kuin [[poliitikko|poliitikot]] allekirjoittavat ne. Diplomaattien tehtäviin kuuluu asemamaan tai -maiden poliittisen ja kauppapoliittisen tilanteen seuraaminen ja raportointi sekä valtiosopimusten toimeenpanon valvonta asemamaissa ja laiminlyönneistä tiedottaminen [[ulkoasiainministeriö]]lle ulkopoliittiselle johdolle ilmoittamiseksi.
 
==Diplomaatit==
Diplomaatti on vierasta valtiota edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen; myös henkilö, joka taitavalla, jyrkkyyttä välttävällä esiintymisellä saavuttaa tarkoituksensa. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja. Diplomaattiseen käytäntöön kuuluu erityisesti suurvaltojen osalta ajoittain myös diplomaattinen painostus tai diplomatian ylittävä voimankäytöllä uhkaaminen. Diplomatian ja sodankäynnin välillä keinovalikoimaan voivat kuulua muun muassa kaupan esteen muodostavat [[tulli]]tariffien jyrkät korostukset, [[kauppasaarto|kauppasaarrot]] ja taloudellisen avun tai periaatteessa myönnetyn turvallisuustakuun julkinen kieltäminen.
Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Diplomaatti on vierasta valtiota edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja.
 
Diplomatian alaan kuuluvat [[rauha]]sta sopiminen, [[sota]], [[talous]]elämä, [[kaupankäynti|kauppa]] ja [[kulttuuri]]vaihto. Kansainväliset sopimukset syntyvät yleensä diplomaattien neuvottelemina ennen kuin [[poliitikko|poliitikot]] allekirjoittavat ne. Diplomaattien tehtäviin kuuluu asemamaan tai -maiden poliittisen ja kauppapoliittisen tilanteen seuraaminen ja raportointi sekä valtiosopimusten toimeenpanon valvonta asemamaissa ja laiminlyönneistä tiedottaminen [[ulkoasiainministeriö]]lleulkoasiainministeriölle ulkopoliittiselle johdolle ilmoittamiseksi.
Diplomaattikunnaksi kutsutaan jossakin valtiossa toimivia ulkovaltojen lähettiläitä, toisinaan myös lähetystöjen virkamiehiä. Diplomaattikunnan vanhin eli esimies ({{k-fr|doyen}}) on se korkeimman arvoluokan lähettiläs, joka on pisimmän ajan ollut asianomaisessa valtiossa, [[katolinen kirkko|katolisissa]] maissa tavallisesti [[paavi]]n lähettiläs (''nuntius'').
 
Diplomaattikunnaksi kutsutaan jossakin valtiossa toimivia ulkovaltojen lähettiläitä, toisinaan myös lähetystöjen virkamiehiä. Diplomaattikunnan vanhin eli esimies ({{k-fr|doyen}}) on se korkeimman arvoluokan lähettiläs, joka on pisimmän ajan ollut asianomaisessa valtiossa, [[katolinen kirkko|katolisissa]] maissa tavallisesti [[paavi]]n lähettiläs (''nuntius'').
[[Puhekieli|Puhekielessä]] diplomatialla tarkoitetaan tahdikkuutta strategisen edun saavuttamiseksi. Diplomaattiseen käytökseen kuuluu asioiden muotoilu niin, että vastakkainasettelut vältetään.
 
[[Suurlähettiläs]] on valtion toisessa valtiossa, toiselle hallitukselle tai kansainvälisessä järjestössä ylläpitämän diplomaattisen edustuston johtaja.
Diplomatia [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] alkoi kehittyä uudella ajalla [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] päätteeksi 1648 solmitun [[Westfalenin rauha|Westfalenin rauhansopimusta]] koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin [[Napoleon I|Napoleonin]] ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa [[diplomaattinen koskemattomuus]]. Klassinen diplomatian kieli on [[ranskan kieli|ranska]]. [[Suurlähettiläs]] on valtionpäämiehen edustaja asemamaassaan, minkä vuoksi häntä puhutellaan hänen ylhäisyydekseen (your Excellency). Hänen ylhäisyydekseen kutsutaan myös valtionpäämiestä tai häntä edustavaa [[ulkoministeri|ulko]]- tai [[pääministeri]]ä.
 
Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Tilanteessa, jossa mailla ei kireiden välien vuoksi ole diplomaattisuhteita, käytetään välttämättömässä juoksevassa asiainhoidossa niin sanotun suojeluvaltion diplomaattisia suhteita kyseiseen maahan. Esimerkiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] suojeluvaltio [[Kuuba]]ssa on [[Sveitsi]], koska Yhdysvalloilla ei ole diplomaattisia suhteita Kuubaan, kun taas Sveitsillä on.
 
==Historia==
Diplomatia [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] alkoi kehittyä uudella ajalla [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] päätteeksi 1648 solmitun [[Westfalenin rauha|Westfalenin rauhansopimusta]] koskevissa neuvotteluissa, missä lukuisat valtiot sopivat keskenään uudenlaisesta järjestelystä. Diplomaattiset muodot ovat peräisin [[Napoleon I|Napoleonin]] ajoilta, jolloin vahvistettiin muun muassa [[diplomaattinen koskemattomuus]]. Klassinen diplomatian kieli on [[ranskan kieli|ranska]]. [[Suurlähettiläs]] on valtionpäämiehen edustaja asemamaassaan, minkä vuoksi häntä puhutellaan hänen ylhäisyydekseen (your Excellency). Hänen ylhäisyydekseen kutsutaan myös valtionpäämiestä tai häntä edustavaa [[ulkoministeri|ulko]]- tai [[pääministeri]]ä.
 
Tehokas [[ilmailu|lentomatkustaminen]] ja [[tietoliikenne]] ovat mahdollistaneet yhteydenpidon laajentamista ulkoasiainministeriöitä ja lähetystöjä laajemmalti, minkä vuoksi perinteisen diplomatian merkitys ainoana mahdollisena välittäjänä on vähentynyt. Esimerkiksi EU-maiden kesken myös muut hallinnot kuin ulkoasiainhallinnot valmistelevat valtioiden valisiä asioita sekä laativat sopimusehdotuksia.
 
Hallinnollisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti toisistaan jyrkästi poikkeavien maiden kesken suhteita hoidettaessa kuitenkin noudatetaan perinteisiä muotoja.
 
== Katso myös ==
 
* [[Suurlähetystö]]
* [[Suurlähettiläs]]
* [[Apostolinen nuntiatuuri]]
* [[Konsuli]]
* [http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsviite/1970/19700003 Viite valtiosopimukseen 3/1970]
* [http://www.ediplomat.com/ eDiplomat.com]
 
 
{{Pieni}}
64 982

muokkausta