Ero sivun ”John-Allan Hügerth” versioiden välillä

 

Hän oli saanut upseerin arvon vuonna 1909 ja oli suorittanut ohjaajantutkinnon [[Ranska]]ssa Farmanin lentokonetehtaan kurssilla vuonna 1913. Tämän lisäksi hän oli lentänyt vain kertausharjoituksissa. Yksi syy hänen kaltaistensa vähemmän ammattilaisten lentoupseerien tuloon Suomeen oli siinä, että Ruotsin asevoimat eivät sallineet vakinaisessa palvelussa olevien upseeriensa menoa Suomeen.

 

 

Hänen kautenaan perustettiin Lento-osastot I ja II. Hänet on jälkikäteen leimattu täysin epäpäteväksi, mutta tilannekin oli sekava etenkin saksalaisten lentojoukkojen saapumisen jälkeen. Suomen ilmavoimilla oli noin 40 konetta [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen, kutakin konetyyppiä noin kaksi kappaletta. Koneet olivat huonossa kunnossa ja niiden huolto ei toiminut. Suomalaisten koneiden ohjaajat olivat pääosin ruotsalaisia, venäläisiä, saksalaisia tai Venäjällä koulutettuja suomalaisia. Ilma-ase ei osallistunut merkittävällä panoksella sotaan. Myös Hygerthin seuraajalla oli ongelmia sotilaskurin kanssa tilanteessa, jossa johdolla ja alipäällystöllä oli takanaan sotilaallista koulutusta mutta upseerit olivat suoraan siviilielämästä tulleita.

 

 

==Lähteitä==

[[Luokka:Suomen ilmavoimien komentajat]]

[[Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset]]