Wikipedia

Ero sivun ”Ainemäärä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Ainemäärä''' (tunnus ''n'') on [[fysiikka|fysiikassa]] ja [[kemia]]ssa käytettävä [[perussuure]], joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen [[Hiukkanen|hiukkasten]] lukumäärää. Monissa hiukkasia operoivissa sovelluksissa, eli kemiassa [[atomi|atomeja]] ja [[molekyyli|molekyylejä]] sisältävät sovellukset, on tärkeä tietää hiukkasten lukumäärät. Yksittäisen molekyylin paino on kuitenkin niin pieni, ettei sitä pystytä punnitsemaan. Siksi ainetta mitataan suuremmissa yksiköissä, joissa on runsaasti hiukkasia. Ainemäärän [[SI-yksikköjärjestelmä|SI-yksikössä]] [[mooli]]ssa onkin noin 6,022×10<sup>23</sup> kappaletta ([[Avogadron vakio]]) aineen hiukkasia; siten 1 mol hiili-12:sta on täsmälleen 12 g. Näin suuri määrä ainetta painaa jo grammoja, joita voidaan tarkoilla vaa'oilla punnita.<ref name=mooli56/>
 
Jotta ainetta voidaan punnita yhtä moolia vastaava määrä, tulee aineen [[moolimassa]]n arvo tuntea. Esimerkiksi [[magnesium]]in moolimassa on 24,31 g/mol, joten punnitsemalla sitä 24,31 g, saadaan mooli tätä ainetta. Mooli ainetta painaa aina yhtä monta grammaa kuin kyseisen aineen [[atomipaino|atomi-]] tai [[molekyylipaino]] [[atomimassayksikkö]]inä. Magnesiumin keskimääräinen massa atomimassayksiköinä onkin 24,31 u. Moolimassa ei riipu tilavuudesta, mikä helpottaa suureen käyttöä kemiassa, jossa aineen järjestäytyminen kiteissä vaihtelee. Ilman moolimassan suuretta, ainemäärän käyttö olisi vaikeaa.<ref name=mooli56/>
 
Toinen etu moolimassojen käytöstä liittyy [[yhdiste]]iden syntymiseen. Aineosaset painavat [[kemiallinen reaktio|kemiallisissa reaktioissa]] erikseen punnittuina saman verran kuin yhdisteen molekyylinä. Tämä lienee reaktioiden lopputuotteiden määrittämisen kannalta se tärkein ominaisuus. Esimerkiksi yksi mooli atomeina olevaa [[vety]]ä painaa noin 1 g, koska vedyn atomipaino on 1,00794 u, mutta mooli tavallista kaksiatomisina molekyyleinä (H<sub>2</supsub>) olevaa vetyä painaa noin 2 g. Vastaavasti yksi mooli erillisinä atomeina olevaa [[happi|happea]] painaa noin 16 g, koska hapen atomipaino on noin 15,9994 u, mutta mooli tavallista kaksiatomisina molekyyleinä (O<sub>2</sub>) olevaa happea on noin 32 g ja mooli [[otsoni]]a (O<sub>3</sub>) on noin 48 g.<ref name=mooli56/>
 
== Yksikkö ==
Rivi 30:
Ideaalikaasun ainemäärä on yleisesti
:<math>n=\frac{pV}{RT},</math> <ref name=fotoni76/>
missä ''p'' on paine [[pascalPascal (yksikkö)|pascaleina]]eina, ''V'' on kaasun tilavuus kuutiometreinä, ''R'' on moolinen [[kaasuvakio]] ja ''T'' on kaasun lämpötila [[kelvin]]einä. Kaasuilla ainemäärien suhteet vastaavat suunnilleen tilavuuksien suhteita. Näin ollen esimerkiksi 2 litraa vetyä ja 1 litra happea palavat 2 litraksi vesihöyryä:
: 2H<sub>2</sub> + 1O<sub>2</sub> → 2H<sub>2</sub>O.
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke =Mooli - Ihmisen ja elinympäristön kemia | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2012 | Tekijä = Lehtiniemi, Kalle & Turpeenoja, Tuija | Selite = lukion kemian oppikirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn =978-951-1-23705-1 | Viitattu = 21.2.2013 }}
 
* {{Kirjaviite | Nimeke =Fotoni - Lämpö | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2005 | Tekijä = Eskola, Sisko Maria & Ketolainen, Pasi & Stenman, Folke | Selite = lukion fysiikan oppikirja | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn =951-1-20103-4 | Viitattu = 21.2.2013 }}
 
* {{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20120831234747/http://www.sfs.fi/files/70/si-opas.pdf | Nimeke = SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) | Tekijä = Suomen Standardoimisliitto | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = SFS-oppaat | Ajankohta = 04.11.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Standardoimisliitto | Viitattu = 18.2.2013 | Kieli = }}
 
* {{Verkkoviite | osoite = http://physics.nist.gov/Pubs/SP330/sp330.pdf | nimeke = The International System of Units (SI) | tekijä = Taylor, Barry N. & Thompson, Ambler (toim.) | tiedostomuoto = pdf | selite = nro 330 | julkaisu = NIST Special Publication | ajankohta =2008 | julkaisupaikka =Washington D.C. | julkaisija = National Institue Of Standards And Technology | viitattu =15.2.2013 | kieli ={{en}} }}
 
Rivi 45 ⟶ 42:
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=codata>{{Verkkoviite | Osoite = http://physics.nist.gov/cuu/Constants/index.html | Nimeke = CODATA Recommended Values of the Fundamental Physical Constants: 2006 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = National Institute of Standards and Technology | Viitattu = 19.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=mooli56>Lehtiniemi & Turpeenoja: Mooli - Ihmisen ja elinympäristön kemia, s.56-60 56–60.</ref>
* <ref name=mooli62>Lehtiniemi & Turpeenoja: Mooli - Ihmisen ja elinympäristön kemia, s.62-63 62–63.</ref>
* <ref name=mooli65>Lehtiniemi & Turpeenoja: Mooli - Ihmisen ja elinympäristön kemia, s. 65.</ref>
* <ref name=fotoni76>Eskola & Ketolainen & Stenman: Fotoni - Lämpö, 2005, s. 76.</ref>
* <ref name=fotoni79>Eskola & Ketolainen & Stenman: Fotoni - Lämpö, 2005, s. 79.</ref>
* <ref name=sifin>SI-opas suomeksi</ref>
* <ref name=SIeng21>Taylor, Barry N. & Thompson, Ambler (toim.): The International System of Units (SI), 2008, s. 21.</ref>
}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ainemäärä”