Ero sivun ”Yaot (Aasia)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typoja
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 51:
==Historia==
[[tiedosto:Folk Arts in the Yunnan Nationalities Museum - DSC03762.JPG|220px|thumb|vasen|Yaoiden [[taoismi|taoistinen]] maalaus.]]
Yaoiden perimätiedon mukaan he polveutuvat viisivärisestä koirasta nimelt'nimeltä ''P'an Hu'', joka toi Kiinan keisarille hänen poliittisen kilpailijansa irtileikatun pään tehden näin vaivalloisen sotilaallisen hyökkäyksen tarpeettomaksi. Kiinalaisten historioitsijoiden ja arkeologien mukaan yaot muodostuivat kuitenkin [[Tang-dynastia]]n valtakaudella [[han-kiinalaiset|han-kiinalaisten]], [[zhuangit|zhuangien]], [[dongit|dongien]] ja [[miaot|miaojen]] sekoittuessa keskenään. [[Han-dynastia]]n ajan virkamiehet kutsuivat heitä niemllänimellä ''Mo Yao''.<ref name="EDC" /> Nimityksellä tarkoitettiin alunperin sitä, että yaot oli vapautettu veroista joita kerättiin han-kiinalaisilta siirtolaisilta<ref name="EWC" />. Myöhemmin yaot ottivat ''yao''-etonyymin itsestään.<ref name="EDC">{{Kirjaviite | Tekijä = James S. Olson | Nimeke = An ethnohistorical dictionary of China | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 373-375 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Greenwood Press | Tunniste = ISBN 0–313–28853–4 | Kieli = {{en}} }}</ref> Osa yaoista pakeni kiinalaisvallan alta [[Vietnam]]in pohjoisosiin, [[Laos]]iin ja [[Thaimaa]]n [[Nan]]in ja [[Chiang Rai]]n provinsseihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paul Hockings | Nimeke = Encyclopedia of World Cultures - v. 5. East and Southeast Asia | Vuosi = 1993 | Luku = | Sivu = 291-293 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = G.K. Hall & Company | Tunniste = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Kulttuuri==
[[tiedosto:Femme Zao Sa Pa.JPG|220px|thumb|Yaonainen Vietnamissa vuonna 1993.]]
Yaokielet koostuvat kolmesta eri pääkielestä. Niistä [[myenin kieli|myen]] on suurin ja sitä puhuu noin 44&nbsp;%prosenttia yaoista. [[Punun kieli|Punua]] puhuu noin kolmannes yaoista. Jotkut kielitieteilijät pitävät sitä [[miaon kieli|miaon]] sukulaiskielenä. Noin 25&nbsp;000 yaota puhuu vielä lopuksi [[lakkayan kieli|lakkayan kieltä]], jonka jotkut kielitieteilijät lukevat [[Tiibetiläis-burmalaiset kielet|tiibetiläiset kielet|tiibetiläisiin kieliin]]. Kielet voidaan edelleen jakaa eri murteisiin, joiden puhujat eivät aina edes ymmärrä toisiaan. Noin viidennes yaoista osaa myös muita kieliä, kuten [[zhuangin kieli|zhuangia]], [[dongin kieli|dongia]], miaoa tai [[kiinan kieli|kiinaa]].<ref name="EDC" />
 
Yaot ovat olleet jo pitkään paikalleen asettuneita viljelijöitä. Viljeltyihin kasveihin ja viljelytapoihin vaikuttivat suuresti yaoiden zhuangi- ja han-kiinalaiset naapurit. Paikoittain myös metsänhoito, metsästys ja keräily ovat toimineet pääelinkeinoina. Osa yaoista harjoitti [[kaskiviljelys]]tä nykypäiviin saakka. Yaot jakaantuvat isä-linjaisiin klaaneihin, jotka voidaan edelleen jakaa pienempiin perimmyyden kautta määräytyviin yksiköihin. Yaoiden uskontoon on vaikuttanut eniten han-kiinalaisten [[taoismi]].<ref name="EWC">{{Kirjaviite | Tekijä = Paul Friedrich, Norma Diamond | Nimeke = Encyclopedia of World Cultures - Volume VI | Vuosi = 1994 | Luku = | Sivu = 466-468 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = G.K. Hall & Company | Tunniste = ISBN 0-8161-1810-8 | Kieli = {{en}} }}</ref>