Ero sivun ”Sukselaisen I hallitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Sukselaisen I hallitus''' oli [[Suomi|Suomen]] tasavallan 41. hallitus. Hallituksen muodostivat [[Suomen Keskusta|Maalaisliitto]], [[Ruotsalainen kansanpuolue]], [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|sosialidemokraattien oppositio]] ja [[Suomen kansanpuolue]].
Toimikautensa aluksi hallitus isännöi Neuvostoliiton puoluejohtajan [[Nikita Hruštšov]]in ja pääministerin [[Nikolai Bulganin]]in vierailua Suomessa ja ajoi eduskunnassa läpi lain vuoden 1956 [[yleislakko|yleislakon]] aikana tehtyjen rikosten ja rikkomusten armahtamisesta.<ref name="eskelinen">Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet'', s. 238. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
Kesäkuussa 1957 hallitus esitti eduskunnalle taloudellisen hätäohjelman, johon sisältyi hintojen ja verojen korotuksia sekä [[lapsilisä|lapsilisien]] yhden maksuerän siirtäminen yli vuodenvaihteen. Ohjelma vesittyi kuitenkin [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:n lapsilisäasiassa aloittama jarrutus, jonka vuoksi päätöksen teko siirtyi ohi vuosineljänneksen päättymisen. Kykenemättä suoriutumaan maksuistaan valtio joutui laittomaan tilaan. Vastalauseeksi tälle RKP veti ministerinsä pois hallituksesta heinäkuun alussa 1957 ja näiden tilalle nimitettiin yksi kansanpuoluelainen ja kaksi maalaisliittolaista ministeriä. Elokuussa 1957 kesken kesäloman koolle kutsuttu eduskunta yritti "mätäkuun valtiopäivillä" löytää ratkaisua valtiontalouden pulmiin, mutta tuloksetta.▼
▲Kesäkuussa 1957 hallitus esitti eduskunnalle taloudellisen hätäohjelman, johon sisältyi hintojen ja verojen korotuksia sekä [[lapsilisä|lapsilisien]] yhden maksuerän siirtäminen yli vuodenvaihteen. Ohjelma vesittyi kuitenkin [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:n lapsilisäasiassa aloittama jarrutus, jonka vuoksi päätöksen teko siirtyi ohi vuosineljänneksen päättymisen. Kykenemättä suoriutumaan maksuistaan valtio joutui laittomaan tilaan. Vastalauseeksi tälle RKP veti ministerinsä pois hallituksesta heinäkuun alussa 1957 ja näiden tilalle nimitettiin yksi kansanpuoluelainen ja kaksi maalaisliittolaista ministeriä. Elokuussa 1957 kesken kesäloman koolle kutsuttu eduskunta yritti "mätäkuun valtiopäivillä" löytää ratkaisua valtiontalouden pulmiin, mutta tuloksetta.<ref name="eskelinen"/>
Syyskuun alussa hallitusta puolestaan täydennettiin viidellä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] [[Emil Skog|skogilaisen]] vähemmistön niin kutsutulla ”ottopoikaministerillä”. Näistä vain 27-vuotias [[Olli J. Uoti]] oli Suomen siihen saakka kaikkien aikojen nuorin ministeri. SDP:n johto paheksui nimityksiä voimakkaasti, koska puolueen päättävät elimet oli asiassa sivuutettu. SDP ilmoitti, etteivät kyseiset ministerit edustaneet puoluetta hallituksessa, ja vaati näitä eroamaan ministerinpaikoiltaan. Pääministeri Sukselainen katsoi kuitenkin hallituksensa pohjan laajenneen 66:sta 90 kansanedustajaan. Tapaus kiihdytti SDP:ssa puhjenneita sisäisiä kiistoja ja johti osaltaan puolueen hajoamiseen. Repeämä ulottui lisäksi [[ammattiyhdistysliike|ammattiyhdistysliikkeeseen]] [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö|SAK:n]] opposition perustaessa muutamaa vuotta myöhemmin uuden keskusjärjestön [[Suomen Ammattijärjestö (1960)|Suomen Ammattijärjestö]]n (SAJ). Myös [[Työväen Urheiluliitto]] (TUL) hajosi.<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1959'', s. 211. Helsinki: Otava, 1958. </ref><ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet'', s. 238. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>▼
▲Syyskuun alussa hallitusta puolestaan täydennettiin viidellä [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] [[Emil Skog|skogilaisen]] vähemmistön niin kutsutulla ”ottopoikaministerillä”. Näistä vain 27-vuotias [[Olli J. Uoti]] oli Suomen siihen saakka kaikkien aikojen nuorin ministeri. SDP:n johto paheksui nimityksiä voimakkaasti, koska puolueen päättävät elimet oli asiassa sivuutettu. SDP ilmoitti, etteivät kyseiset ministerit edustaneet puoluetta hallituksessa, ja vaati näitä eroamaan ministerinpaikoiltaan. Pääministeri Sukselainen katsoi kuitenkin hallituksensa pohjan laajenneen 66:sta 90 kansanedustajaan. Tapaus kiihdytti SDP:ssa puhjenneita sisäisiä kiistoja ja johti osaltaan puolueen hajoamiseen. Repeämä ulottui lisäksi [[ammattiyhdistysliike|ammattiyhdistysliikkeeseen]] [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö|SAK:n]] opposition perustaessa muutamaa vuotta myöhemmin uuden keskusjärjestön [[Suomen Ammattijärjestö (1960)|Suomen Ammattijärjestö]]n (SAJ). Myös [[Työväen Urheiluliitto]] (TUL) hajosi.<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1959'', s. 211. Helsinki: Otava, 1958. </ref><ref
Hallitus toimi [[27. toukokuuta]] [[1957]] – [[29. marraskuuta]] [[1957]] 187 päivää. Hallitus sai lokakuussa eduskunnalta vasemmistopuolueiden esittämän [[epäluottamuslause]]en äänin 75−74 ja jatkoi [[toimitusministeristö]]nä marraskuun lopulle.
| |||