Ero sivun ”Linja-auto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 31:
Varhaisimpien linja-autojen alustana oli useimmiten [[Ford T|T-mallin Ford]].<ref>Paavo Lammer: ''K. Nummela Oy – Autokori- ja Palokalustotehdas,'' s. 13. Lahti: Suomen Linja-autohistoriallinen Seura, 2001. ISBN 951-96869-5-9.</ref>
 
Suomalaisen linja-auton perustyyppi 1930-luvulta 1950-luvulle oli kaksiovinen kori, jonka etuovi oli kaksilehtinen taiteovi ja takaovi etureunastaan saranoitu ns. sedan-ovi. Matkatavarat kuljetettiin pääasiassa matkustamon takaosassa. Kun matkustajia ja tavaraa alkoi olla niin paljon, että kaikki eivät mahtuneet auton sisälle, tavaraa kuormattiin myös kattotelineelle ja auton takapuskurin päälle varapyörän ympärille. Linja-autoilla kuljetettiin usein myös [[polkupyörä|polkupyöriä]], joita varten kiinnitettiin pyöräkoukut korin takaseinään.<ref> Tom Rönnberg: ''Linja-autojen mukavuus paranee ja merkkikirjavuus vähenee.'' Maantien ässät (Mobilia-vuosikirja 2005), s. 58–64. Mobilia Säätiö, 2005, Kangasala.</ref> Korin kantava rakenne tehtiin puusta auton rungon päälle ja korilevyt kiinnitettiin kehikkoon pulteilla tai niiteillä. Erityisesti linja-autokäyttöön suunniteltuja alustoja, joissa auton painopiste saatiin alemmaksi, alkoi tulla markkinoille 1930-luvun loppupuolella. Nimenomaan kaupunki- ja lähiliikenteeseen tarkoitettuja autoja käytettiin sotien jälkeisiin vuosiin saakka vain pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Suurin osa linja-autokannasta edusti [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisia]] merkkejä (mm. [[Reo]], [[Chevrolet]] ja [[Studebaker]]), mutta myös ruotsalaisen [[Volvo]]n ja suomalaisen [[Sisu Auto|Sisun]] osuus kasvoi 1930-luvun aikana.<ref> Lammer 2001, s. 14.</ref>
 
Linja-autoliikenteestä tuli lyhyessä ajassa Suomen merkittävin joukkoliikennemuoto sen ohitettua rautatieliikenteen henkilökuljetussuoritteen vuonna 1937, jolloin arvioitiin jo 90 prosentin Suomen maanteistä olevan säännöllisen linja-autoliikenteen piirissä. Vuonna 1938 käyttöön vihitty [[Tampereen linja-autoasema]] oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin. 1930-luvulla linja-autoilla alettiin yhä enemmän ajaa myös tilausajoja aina ulkomaita myöten.<ref> Viitaniemi 2005. </ref> Vuonna 1939 viisi Suomen suurinta linja-autoyhtiötä olivat [[Savonlinja]] Oy (81 autoa), [[Someron Linja]] Oy (71), [[Tampereen Liikenne]] Oy (65), Viipurin Linja-auto Oy (50) ja [[Väinö Paunu]] (45). Yli 20 linja-autoa omistaneita yhtiötä oli edellisten lisäksi tuolloin 13.<ref> Mikola 1984, s. 139. </ref>