Ero sivun ”Piikkimonni” versioiden välillä

103 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
/Koli
(Piikkimonni Suomessa)
(/Koli)
| commons = Ameiurus nebulosus
}}
'''Piikkimonni''' (''Ameiurus nebulosus'', myös '''kissamonni''') on [[piikkimonnit|piikkimonnien heimoon]] heimoon ''(Ictaluridae'') kuuluva, alkujaan pohjoisamerikkalainen kalalaji. Suomessa piikkimonnia on istutettu jo 1920-luvulla maan eteläosan lampiin ja pieniin järviin, ja se on paikoitellen niissä yhä runsaslukuinen.<ref name=maretare>[http://www.maretarium.fi/mare/4_4_fi.php Piikkimonni] Kotka Maretarium</ref><ref name=SL>Uotila M (2013) [http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/piikkimonni-viiksekas-pohjakala/ Suomen luonnon maahanmuuttajat: Piikkimonni, viiksekäs pohjakala] Suomen Luonto.</ref>
 
Piikkimonni on hämäräaktiivinen ja käyttää viiksilisäkkeiden tuntoa suunnistamiseen. Myös silmät ovat pienet, eikä sameiden vesien eläjälle hyvästäkään näkökyvystä olisi suurta hyötyä. Tuntoaistin lisäksi myös kuulo on hyvin kehittynyt. Ravinnon muodostavat sääsken ja [[vesiperhoset|vesiperhosen]] toukat, [[kotilot]] sekä toisten kalojen [[mäti]] ja poikaset.
 
==Piikkimonni Suomessa==
1920-luvulla tuotiin useita satoja piikkimonneja Suomeen, jossa niitä istutettiin aluksi [[SiuntioEspoo]]n Tuohilampeen ja erääseen [[Siuntio]]n pikkujärveen.<ref>Koli KantaL vakiintui(1990) Suomen kalat.</ref> Kanta sinnekasvoi hyvin, ja kaloja siirrettiin sitten edelleen pienestämihin metsäjärvestäpieniin toiseenmetsäjärviin jokseenkin epäjärjestelmällisesti. Itsenäisesti piikkimonni ei ole järvien välillä kyennyt liikkumaan. Alkuaikoina siirtoja tehtiin eri puolelle maata, mutta 1950-luvun jälkeen istutuksia ei juuri ole tehty. Nykyiset esiintymät ovat keskittyneet Salpausselän eteläpuolelle, ja erityisesti [[Loppi|Lopelle]], jossa piikkimonni elää useissa lammissa ja järvissä.<ref name=SL/> Nykyään piikkimonnia on myös joissakin jokivesissä ja Suomenlahden rantavesissä.<ref name=maretare/>
 
Vaikka piikkimonni on alun perin rehevien vesien ja rauhallisten jokien kala, Suomessa se on menestynyt lähinnä mutapohjaisissa metsälammissa.<ref name=SL/>
 
3 689

muokkausta