Ero sivun ”Malesian maantiede” versioiden välillä

'''Malesia''' jakautuu kahteen osaan. [[Länsi-Malesia]]an kuuluu [[Malakan niemimaa]]n eteläosa ja [[Itä-Malesia]]an kuuluu [[Borneo]]n saaren pohjois- ja luoteisosat. Itä- ja Länsi-Malesian välissä on [[Etelä-Kiinan meri]], joka on kapeimmillaan 650 km, enimmillään välissä on merialuetta noin 20002 000 km. [[Malesia]]n naapurimaat ovat mantereen puoleisella osalla pohjoisessa [[Thaimaa]], sekä etelässä [[Johorensalmi|Johorensalmen]] toisella puolella oleva [[Singapore]], jonka kanssa Malesialla ei ole yhteistä maarajaa. Borneon saarella Malesian eteläpuolella on [[Indonesia]]. Malesian ja Etelä-Kiinan meren välissä saaren luoteisrannikolla sijaitsee [[Brunei]]n sulttaanikunta.<ref name="Maailmalla"/><ref name="Geo"/>

Länsi-Malesia sijaitsee [[Malakan niemimaa]]n eteläkärjessä, seja ulottuu etelässä Johorensalmelle ja pohjoisessa Thaimaan rajalle asti. Länsi-Malesian itäpuolella on [[Etelä-Kiinan meri]], länsipuolella [[Malakansalmi]] ja [[Andamaanienmeri]], ja eteläpuolella on Johorensalmi ja [[Singaporensalmi]]. Itä-Malesian muodostavat [[Sabah]]in ja [[Sarawak]]in osavaltiot [[Borneo]]n saaren pohjoisosassa. Rajan eteläpuolella on [[Indonesia]]lle kuuluva [[Kalimantan]]. Pohjois-Borneon pohjoispuolella on Etelä-Kiinan meri ja itäpuolella [[Sulunmeri]] ja [[Celebesinmeri]].<ref name="Geo"/> Malakan niemimaan ja [[Sumatra]]n välissä oleva Malakansalmi on yksi maailman merkittävimmistä laivareiteistä.<ref name="Marshall"/>

Malesian pinta-ala on 329 847 km². Se on [[Malaijien saaristo]]ssa ainoa maa, jolla on maa-aluetta myös mantereella.<ref name="cia"/><ref name="Marshall"/> Malesian Malakan niemimaan -puoleinen osa on 132 090 km² ja Borneon saarella Malesialle kuuluvan alueen pinta-ala on 198 847 km². Pinta-alasta on Itä-Malesiassa näin ollen noin 60 % ja Länsi-Malesiassa 40 %. Pinta-alasta on vesialaa 1 200 km². Rantaviivaa maalla on yhteensä 4 675 km, josta Länsi-Malesiassa 2 068 km ja Itä-Malesiassa 2 607 km.<ref name="cia"/><ref name="Swee-Hock"/>

Länsi-Malesian alue kattaa Malakan niemimaan eteläosan. Länsi-MalesianMalesia on pohjois-etelä suunnassaeteläsuunnassa noin 740 km ja itä-länsi suunnassalänsisuunnassa noin 320 km. Maa on vuoristoista, yli puolet alasta on yli 150 metrin korkeudella merenpinnasta. Noin puolet kallioperästä on graniittia ja muuta vulkaanista kiveä. Runsas kolmasosa on graniittia vanhempaa kerrostunutta kivilajia.<ref name="Marshall"/> Niemimaan jakaa kahtia etelästä pohjoiseen kulkeva vuorijono Banjaran Titiwangsan. Malesian mantereen korkein vuori on 2 189 metriä korkea [[Mount Tahan]]. Vuorijono erottaa niemimaan kapean itäisen rannikkovyöhykkeen ja lännen hedelmälliset [[alluviaali]]tasangot. Rannikkoalueilla on monia pieniä jokia, joiden alkulähde on vuoristossa.<ref name="Geo"/><ref name="EC"/><ref name="EB"/> Länsi-Malesian pisin joki on 459 km pitkä [[Pahangjoki]] [[Pahang]]in osavaltiossa. Itä-Malesian pisimmät joet ovat [[Rajangjoki]] 563 km ja [[Kinabatangan (joki)|Kinabatangan]] 560 km.<ref name="EBpahangriver"/><ref name="EBkinabatangan"/><ref name="EBrajangriver"/>

Malesia sijaitsee [[Sundan mannerlaatta|Sundan mannerlaatalla]] ja [[Laattatektoniikka|laattatektonisesti]] maan alue ei ole aktiivinen. Malesian kallioperä on enimmäkseen [[kalkkikivi|kalkkikiveä]], joka on muodostunut [[Paleotsooinen maailmankausi|paleotsooisella maailmankaudella]]. Vanhimmat kivenkivet maan alueella ovat 540 miljoonaa vuotta vanhaa [[sedimentti|sedimenttikiveä]]. Maan vuoristot ovat syntyneet [[Orogenia|orogenisesti]] poimuttumalla [[Mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisella maailmankaudella]].<ref name="Marshall"/>

Malesian korkein vuoristo on [[Banjaran Crocker]] -vuoristo Itä-Malesiassa Sabahin osavaltiossa. Vuoristo jakaa osavaltion kahtia. Vuoristossa sijaitsee maan korkein vuori, 4 095 metriä merenpinnasta nouseva [[Kinabalu]], sekä maan kolmanneksi korkein vuori [[Mount Tambuyukon]]. Kinabalu sijaitsee [[Kinabalun kansallispuisto]]ssa, joka on [[unescoUnesco]]n maailmanperintökohde.<ref name="unesco"/><ref name="richmond"/> Monilla vuorilla on rosoisia kalkkikivihuippuja. Maan toiseksi korkein vuori on [[Trus Madi]], samannimisessä vuoristossa Sabahissa. Sabahissa sijaitsee myös Malesian ainoa toimiva [[tulivuori]], [[Bombalai]]. Sen edellistä purkautumisajankohtaa ei tiedetä varmasti, mutta todennäköisesti edellinen purkaus on tapahtunut noin 27 000 vuotta sitten. <ref name="smithsonian"/><ref name="volcanolive"/> Borneon vuorijonot kulkevat itä-länsi- ja koillinen-luode suuntaisestiluodesuuntaisesti, ja ne muodostavat Malesian ja Indonesian rajan.<ref name="Marshall"/>

Malesian mantereen puoleisella osalla on kolme rinnakkaista pohjois-etelä suuntaistaeteläsuuntaista vuorijonoa. Vuoret ovat geologisesti hyvin vanhoja ja [[eroosio]] on pyöristänyt niiden muotoja. Olennainen piirre ovat myös keilamaiset [[Karstikarsti]]muodostumakukkulat, jotka ovat muotoutuneet miljoonien vuosien saatossa, kun sateet ovat kuluttaneet kalkkikiveä.<ref name="Maailmalla"/> Suurin vuoristo on pohjois-eteläeteläsuuntainen suuntainen Titiwangsan vuoristoTitiwangsanvuoristo. Siellä sijaitsee myös Länsi-Malesian toiseksi korkein vuori, [[Mount Korbu]], 2 183 m.<ref name="stevens"/> Vuoristo on hyvin metsäistä ja vuoret ovat pääasiassa graniittisia.<ref name="EB"/> Titiwangsanista itään on [[Bintangvuoret|Bintangin]] vuorijono, ja Bintangista itään on [[Tahanvuoret]], jossa sijaitsee myös Länsi-Malesian korkein vuori [[Mount Tahan]].<ref name="Swee-Hock" />

Malesia sijaitsee lähellä [[päiväntasaaja]]a, 1. ja 6. pohjoisen leveyspiirin välillä, joten maassa vallitsee päiväntasaajan [[trooppinen ilmasto]], jossa lämpötilat ovat korkeat ja sateet yleisiä ympäri vuoden. Ilman suhteellinen kosteus on 90-9590–95 prosenttia. Lämpötila on yleensä yli 30 °C, eikä lämpötilase koskaan laske koskaan alle 20 °C:n. Vuodessa sataa keskimäärin 2 000-2000–2 500 mm.<ref name="Maailmalla" /><ref name="BBCweather" /> Huhtikuusta syyskuuhun puhaltaa lounais[[monsuuni]], marraskuusta helmikuuhun koillismonsuuni.<ref name="BBCweather" /> Lounaismonsuuni tuo sateita länsirannikolle ja koillismonsuuni itärannikolle ja Borneolle. Joulukuusta helmikuuhun itärannikolla ja Itä-Malesiassa on hyvin sateista.<ref name="Marshall" /><ref name="Maailmalla" /> Lounaismonsuuni saa alkunsa Australian aavikoilta ja sateisempi koillismonsuuni pohjoiselta [[Tyyni valtameri|Tyyneltämereltä]].<ref name="Marshall" /> Vuotuinen sadanta on suurinta Borneolla ja pienintä maan mantereisen osan pohjoisimmassa osavaltiossa [[Perlis]]issä.<ref name="climate stats"/>

75 % maasta on metsien peitossa ja 60 % siitä on luonnontilaista [[trooppinen sademetsä|trooppista sademetsää]].<ref name="gofc"/><ref name="NAT"/> Borneon saaren alavat maat ovat aiemmin olleet sademetsien peittämät, sademetsissä kasvoi yli 2000 puulajia. Metsät ovat paikoin tuhoutuneet kun metsää on raivattu pelloiksi 1960-luvulta lähtien. Sarawakin osavaltiossa on 80 % alkuperäisestä metsäluonnosta tuhottu. Hakkuut ovat saastuttaneet vesistöjä, lisänneet eroosiota ja [[maanvyöry]]jä ja vahingoittaneet alueen maataloutta. Jotkut [[Malesian osavaltiot ja territoriot|osavaltiot]] ovat ryhtyneet toimiin sademetsien suojelemiseksi.<ref name="Marshall"/><ref name="wwf"/>

Suurimmaksi osaksi Malesian sademetsissä kasvaa [[Dipterokarpuskasvit|dipterokarpuskasveja]]. Yleisimmillään dipterokarpuskasveja löytyy Malesian sademetsistä. Muita tavanomaisia metsätyyppejä ovat [[mangrove]]metsät ja [[suo|soistuneet]] metsät. Mangrovemetsiä Malesiassa on 1425 km² alueella.<ref name="Swee-Hock" /><ref name="wwf" /> Borneolla kasvaa maailman suurin kukka [[Rafflesiarafflesia]]. Sen lisäksi Malesiassa tavataan ainakin 15&nbsp;000 putkilokasvilajia.<ref name="NAT"/> Luonnontilaisten kasvien lisäksi [[talousmetsä|talousmetsissä]] kasvatetaan [[kumipuu]]ta ja [[öljypalmu]]a. [[Cameron Highlands]]in alue on tunnettu [[tee]]viljelmistään.<ref name="lehtipuu"/>

On arvioitu että Malesiassa elää 20 % maailman eläinlajeista. Näin ollen maan [[Biodiversiteetti|eliökunnan monimuotoisuus]] on yksi maailman suurimmista. Maassa elää noin 210 [[nisäkäs]]lajia, 620 [[lintu]]lajia, 250 [[matelija]]lajia ja 150 [[sammakko]]lajia. Myös merialueiden eläimistö on runsasta.<ref name="Alexander"/>

Malesia sijaitsee kahden suuren tektonisen laatan, [[euraasianEuraasian laatta|euraasianEuraasian laatan]] ja [[Indo-Australian laatta|indoIndo-australianAustralian laatan]] välissä olevalla [[sundanSundan laatta|sundanSundan laatalla]]. Malesian alue on vakaa, mutta joskus Sumatralla ja Filippiineillä sattuvat [[maanjäristys|maanjäristykset]] voivat tuntua Malesiassa pienenä vapinana.<ref name="met"/> [[Intian valtameren maanjäristys 2004|Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys]] kasvatti Malesiassa mielenkiintoa seismisen aktiivisuuden vaikutuksista. Huolenaiheina ovat Malakan niemimaan länsirannikolla sijaitsevat osavaltiot, sekä Itä-Malesiassa Sabah.<ref name="nst"/>

Malesian keskimääräinen sademäärä on 2000-40002000–4000 mm vuodessa ja maa on altis [[tulva|tulville]]. Vuodesta 1926 lähtien maassa on ollut 15 suurta tulvaa. Tulvista on tullut yhä suurempi huolenaihe jokivarsien nopean kehittämisen takia, mikä on vähentänyt jokien kapasiteettia ja lisännyt jokien virtaamaa.<ref name="flood"/> Myös sademetsien häviäminen on lisännyt tulvia, koska metsät hidastavat alas rinnettä valuvan veden virtausta ja metsäkasvusto imee oman osuutensa vedestä. Lisäksi sateiden puuttomasta maasta irrottama liete tukkii joet.<ref name="wwf"/>