Ero sivun ”Theodor Cederholm” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennetaan |
p tuossa piti oleman kappalejako |
||
Rivi 4:
Theodor Cederholm kuului [[Sederholm]]in kauppiassukuun. Hänen isänsä oli tukkukauppias Gustav Adolf Sederholm, kauppaneuvos [[Johan Sederholm]]in pojanpoika. Sederholm valmistui ylioppilaaksi 1841, suoritti tuomarintutkinnon 1847 ja sai varatuomarin arvon 1851. Hän toimi Helsingissä [[Oikeusneuvosmies|oikeusneuvosmiehenä]], 1855–1857 [[Oikeusraatimies|oikeusraatimiehenä]] ja 1857–1858 [[kunnallispormestari]]na, minkä jälkeen siirtyi [[Suomen senaatti|senaatin]] prokuraattorintoimituskunnan sihteeriksi. Hänestä tuli 1869 prokuraattorin apulainen, 1873 oikeusosaston senaattori ja 1877 prokuraattori. Vuosina 1882–1888 hän oli senaatin oikeusosaston edustajana [[Suomen asiain komitea]]ssa [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]], minkä jälkeen hän palasi oikeusosaston tavalliseksi jäseneksi. Hänet aateloitiin vuonna 1886 nimellä Cederholm.<ref name="KB" />
Cederholm edusti perustuslaillista kantaa ja kannatti [[Leo Mechelin]]in tulkintoja Suomen autonomiasta. Prokuraattorina hän esitti 1882 moitteensa [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[Fjodor Heiden]]ille siitä, että venäläiset [[santarmi]]t olivat Helsingissä suorittaneet luvattomia kotietsintöjä [[Nihilismi|nihilisteiksi]] paljastuneiden [[Aleksanterin kimnaasi]]n opettajien kodeissa. Tapauksen seurauksena Pietarissa alettiin kiinnittää huomiota Suomen ja Venäjän lakijärjestelmien yhdistämisen tarpeeseen, minkä eräät myöhemmät historiantutkijat ovat katsoneet [[helmikuun manifesti]]in johtaneen kehityksen alkupisteeksi, vaikka myöhempään kehitykseen vaikuttivatkin toiset syyt.<ref name="KB" /> Cederholm vastusti helmikuun manifestin julkaisemista vuonna 1899.<ref>[http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/CederholmTheodor?template=highlightsearch&search=cederholm Cederhol, Theodor] {{sv}} Uppslagsverket Finland. Viitattu 17.5.2015.</ref> Hän myös lopulta erosi sen vuoksi protestina senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajan tehtävistä helmikuussa 1900
Kielikysymyksessä Cederholm oli ruotsinmielinen ja tuki [[Robert Montgomery]]n kantaa, jonka mukaan [[suomen kieli]] oli Suomen tuomioistuimissa [[Oikeudenkäymiskaari|oikeudenkäymiskaaren]] mukaan kielletty ”vieras kieli”. Cederholm ei kuitenkaan ollut julkipoliitikko, vaan enemmänkin taustavaikuttaja.<ref name="KB" />
Vuonna 1924 postuumisti ilmestyneessä muistelmateoksessaan ''Politiska minnen'' Cederholm kuvasi tarkasti toimintaansa, minkä seurauksena hänen vaikutuksensa on osassa myöhempää kirjallisuutta kuvattu ylikorostuneena. Muistelmat julkaisi hänen poikansa, varatuomari Gustaf Cederholm.<ref name="KB" /> Cederholmin aatelissuku sammui mieslinjalta Gustav Cederholmin kuollessa vuonna 1931 ja lopullisesti 1953.<ref>[http://www.riddarhuset.fi/svenska/atter_och_vapen/view-63454-3054?left-63454=c Cederholm] {{sv}} Riddarhuset. Viitattu 17.5.2015.</ref>▼
▲Vuonna 1924 postuumisti ilmestyneessä muistelmateoksessaan ''Politiska minnen'' Cederholm kuvasi tarkasti toimintaansa, minkä seurauksena hänen vaikutuksensa on osassa myöhempää kirjallisuutta kuvattu ylikorostuneena. Muistelmat julkaisi hänen poikansa, varatuomari Gustaf Cederholm.<ref name="KB" /> Cederholmin aatelissuku sammui mieslinjalta Gustav Cederholmin kuollessa vuonna 1931 ja lopullisesti 1953.<ref>[http://www.riddarhuset.fi/svenska/atter_och_vapen/view-63454-3054?left-63454=c Cederholm] {{sv}}
==Lähteet==
| |||