Ero sivun ”Anna Boleyn” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Anne boleyn.jpg|thumb|Anna Boleynin muotokuva maalattuna joitakin vuosia hänen kuolemansa jälkeen. Tekijä tuntematon.]]
'''Anna Boleyn''' ({{k-en|Anne Boleyn}}), Pembroken markiisitar, (noin [[1501]] tai [[1507]] – [[19. toukokuuta]] [[1536]]) oli [[Englannin kuningaskuningaskunta|Englannin]] kuninkaan [[Henrik VIII (Englanti)|Henrik VIII:n]] toinen vaimo ja kuningatar [[Elisabet I|Elisabet I:n]] äiti.
 
Henrik VIII:n [[avioero|ero]] ensimmäisestä vaimostaan [[Katariina Aragonialainen|Katariina Aragonialaisesta]] ja sitä seurannut avioliitto Anna Boleynin kanssa johtivat monimutkaiseen tapahtumaketjuun, joka aloitti [[Uskonpuhdistus Englannissa|Englannin uskonpuhdistuksen]]. Boleyn tunnetaan myös ensimmäisenä Henrik VIII:n teloitetuista vaimoista: Boleyn teloitettiin vuonna 1536 syytettynä [[aviorikos|aviorikoksesta]] ja [[valtiopetos|valtiopetoksesta]], vaikka todellinen syy teloitukseen oli tyttären synnyttäminen.
 
== Lapsuus ja perhe ==
Anna Boleynin vanhemmat olivat [[Thomas Boleyn]], Wiltshiren 1. jaarli ja Ormonden 1. jaarli, ja lady [[Elizabeth Boleyn]] (syntyisin [[Elizabeth Howard]]), Norfolkin 2. herttuan tytär. Anna Boleynin syntymävuotta ei tiedetä varmasti, mutta hän syntyi joko perheensä Blicking Hallin kartanossa Norfolkissa[[Norfolk]]issa tai perheen lempiasunnossa [[Heverin linnassalinna]]ssa [[Kent (kreivikunta)|Kentissä]].
 
Anna Boleynin syntymäajasta ei ole varmaa tietoa, sillä kirkonkirjat puuttuvat. Historioitsijat ovat esittäneet kaksi eri vaihtoehtoa, 1500–1501 tai 1507.<ref>Vuotta Anna Boleynin syntymävuodeksi esitti ensimmäiseksi hänen tyttärensä aikana toiminut historioitsija William Camden, ja sitä pidettiin todennäköisempänä vuoteen 1981, jolloin taidehistorioitsija Hugh Paget päätyi aikaisempaan päivämäärään. Lisätietoa saa muun muassa seuraavista elämäkerroista: Eric Ives päätyy Boleyn-elämäkerrassaan vuosiin 1500 tai 1501 ja Retha Warnicke vuoteen 1507. Lisäksi [[Alison Weir]] perustelee aikalaismerkintöihin vedoten, että Anna Boleyn olisi syntynyt vuonna 1500 tai 1501.</ref> Vahvimpana todisteena aiemmasta syntymäajasta pidetään yleensä Annan vuonna 1514 kirjoittamaa kirjettä, joka tyylillisesti sopii enemmänkin noin kolmetoistavuotiaan kuin seitsenvuotiaan tytön kirjoittamaksi.<ref>Ives, s. 18–20.</ref> Annella oli kaksi sisarusta: sisar Mary ja veli George. [[Mary Boleyn]] oli todennäköisesti sisaruksista vanhempi ja syntynyt joko 1499 tai 1500. George oli todennäköisesti nuorin (hän meni viimeisenä naimisiin lukuun ottamatta Annea, joka seurusteli tuolloin kuninkaan kanssa) ja syntynyt aikaisintaan vuonna 1502.<ref> Weir, s. 146</ref> Sisarusten ikäjärjestystä ja sen ristiriitaisuutta kuvaa ehkä parhaiten Ives<ref>Ives s. 16-17</ref>. Myöhemmin Anna Boleynin elinaikana huhuttiin, tosin huhun todenperäisyydestä ei ole todisteita, että hänellä olisi ollut vasemmassa kädessä kuusi sormea, mitä pidettiin tuolloin [[piru]]n merkkinä – mutta huhu johtui mahdollisesti katolistenkatolilaisten vihamielisyydestä Henrik VIII:n erotettua Englannin Rooman kirkosta.
 
Myöhemmällä iällään Anna Boleyn ei ollut erityisen hyvissä väleissä isänsä kanssa, mutta lapsena hän halusi miellyttää tätä. Hänen suhteensa sisareensa Maryyn oli myrskyisä, sillä hän ei hyväksynyt Maryn toista aviomiestä, joka oli yhteiskunnallisessa arvoasteikossa Boleynin perheen alapuolella ja vain rivisotilas. Anna Boleynin suhde äitiinsä ja veljeensä oli paljon parempi, ja hänellä oli läheiset välit kumpaankin.
Rivi 30:
Tuolloin vuoden 1522 tienoilla häntä haikaili [[Northumberland]]in jaarlin poika Henry Percy. Heidän suhteensa todellisesta luonteesta ei ole selvyyttä, mutta todettakoon, että heidän kihlautumistaan olisi ollut mahdoton purkaa, jos suhde olisi pantu täytäntöön, ja Anna oli nähnyt liian monen maineen menneen pilalle, jotta olisi uskaltanut vaarantaa omaansa.
 
Romanssi päättyi 1523, kun lordi Henryn isä kieltäytyi antamasta siunaustaan avioliitolle kuultuaan siitä [[kardinaaliThomas Wolsey|kardinaali Wolseylta]]lta. Joidenkin mukaan suhde lopetettiin salaa siksi, että Henrik VIII halusi Annan itse. Asian todenperäisyydestä on mahdotonta sanoa mitään, sillä historioitsijat ovat asiasta eri mieltä. Weir esimerkiksi uskoo sen pitävän paikkansa.<ref> Weir, s. 157.</ref> Anna Boleyn lähetettiin joksikin aikaa pois hovista [[Heverin linna]]anlinnaan [[Kent]]iinKentiin. Hän vietti Heverissä kesän, ennen kuin palasi hoviin ja keräsi ympärilleen joukon naisystäviä ja miesihailijoita, joihin hän kuitenkin suhtautui viileästi. Hänen serkkunsa, runoilija [[Thomas Wyatt]] moitti häntä saavuttamattomaksi ja temperamenttiseksi näennäisestä kainoudesta ja vaiteliaisuudesta huolimatta. Henrik VIII rakastui Anna Boleyniin 1525 ja alkoi tavoitella tätä.
 
Annan sisar Mary Boleyn oli aiemmin vuosina 1519–1521 ollut kuninkaan rakastajatar. Suhde päättyi, kun Mary naitettiin hovimies [[William Carey]]lle. Huhuttiin, että Maryn kaksi lasta olisivat olleet Henrikin, vaikka lapset syntyivät ilmeisesti suhteen virallisesti päätyttyä. Mitään todisteita ei ole myöhemmästä huhusta, jonka mukaan Anna Boleynin äitikin olisi ollut Henrik VIII:n rakastajatar. Vaikuttaa siltä, että skandaalinkäryiset syytteet saivat alkunsa siitä, että [[Elizabeth Boleyn]]in nimi sotkettiin kuninkaan varhaiseen rakastajattareen [[Elizabeth Blount]]iin. Henrikin suhde Mary Boleyniin oli päättynyt jo jonkin aikaa ennen kuin hän ryhtyi suhteeseen Anna Boleynin kanssa. Anna Boleyn oli palannut Englantiin vuonna 1521, mutta suunniteltu avioliitto irlantilaisen serkun kanssa jäi solmimatta, ja kardinaali Wolsey lopetti hänen ja Percyn romanssin. 1520-luvun puoliväliin saakka hänestä ei vielä juuri ollut kuultu.