Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

1 218 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
Päivitystä
[katsottu versio][katsottu versio]
(Kuvan lisäys - Tokio 1940)
(Päivitystä)
[[Tiedosto:Poster Olympische Sommerspiele Tokio 1940.jpg|thumb|left|125px|Tokion vuoden 1940 kesäkisojen juliste.]]
'''XII olympiadin kisat''' oli alun perin tarkoitus pitää [[Tokio]]ssa, [[Japani]]ssa, mutta järjestäjät joutuivat perumaan ne [[Kiinan–Japanin sota (1937–1945)|Kiinan-Japanin sodan]] takia ja [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälinen olympiakomitea (KOK)]] myönsi [[olympiakisat]] [[Helsinki|Helsingille]], [[Suomi|Suomeen]]. Kisoja ei kuitenkaan voitu järjestää [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] takia.
 
Vuoden 1940 kisoja haki alun perin yksitoista kaupunkia eli Egyptin [[Aleksandria]], Kreikan [[Ateena]], Espanjan [[Barcelona]], Unkarin [[Budapest]], Argentiinan [[Buenos Aires]], Irlannnin [[Dublin]], Suomen Helsinki, Sveitsin [[Lausanne]], Iso-Britannian [[Lontoo]], Kanadan [[Montréal]] ja [[Toronto]], Brasilian [[Rio de Janeiro]], Italian [[Rooma]] ja Japanin Tokio. KOK:n oli määrä valita voittaja vuoden 1935 kokouksessa [[Oslo]]ssa. Enakkosuosikkeja olivat Tokio ja [[Rooma]]. Vain pari viikkoa ennen [[Oslo]]n kokousta Italia luopui kisojen hausta Tokion hyväksi ja siirsi hakemuksensa vuoden 1944 kisoihin. KOK:ssa ei tällaista ratkaisua katsottu hyvällä. Niinpä vuoden 1940 kesäkisojen isäntäkaupungin valinta siirrettiin heinäkuulle 1936 [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinin kesäolympialaisten]] yhteyteen. Ehdokkaiksi tässä vaiheessa jäi vain Tokio ja Helsinki. Viime hetkillä kisaan ilmoittautui vielä Lontoo, jonka mukanaolo suomalaisittain nähtiin myönteisenä asiana Suomen kannalta.
 
Kisakaupungin valinta tapahtui Berliinin [[Hotel Adlon|Adlon-hotellissa]]. Helsinkiä tilaisuudessa edustivat [[Erik von Frenckell]], [[Armas-Eino Martola]] ja [[Hjalmar Procopé]]. Ennen kisakaupunkiäänestystä Lontoo ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä kisasta; jäljellä jäivät siis Helsinki ja Tokio. Äänestys Berliinin kokouksessa tapahtui kaksiosaisena – paikan päällä annetut ja KOK:n jäsenten äänet sekä poissaolevien lähettämät postiäänet. Berliinin olympiakisoihin kokoontuneet äänestivät Helsingin hyväksi 27–20, mutta kaikki postitse toimitetut äänet menivät Tokiolle eli lopullinen tulos oli 36–27 Tokion hyväksi.
 
== Tokion kisat ==
[[File:Treffen zur Absage der Olympischen Sommerspiele 1940.png|thumb|left|250px|Tokio luopui vuoden 1940 kesäkisojen järjestämisoikeudestaan heinäkuussa 1938. Asiaan liittyen kuvassa kisojen järjestelytoimikunnan japanailaisedustajia vasemmalta oikealle: järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja [[Ichita Kobashi]], Japanin terveysministeri [[Kido Kōichi]], järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja [[Hiroshi Shimomura]] ja pääsihteeri [[Matsuzō Nagai]].]]
[[Tiedosto:Poster Olympische Sommerspiele Tokio 1940.jpg|thumb|left|125px|Tokion vuoden 1940 kesäkisojen juliste.]]
 
Tokion vuoden 1940 olympiakisojen oli määrä olla osa [[Japani]]n valtion 2 600-vuotisjuhlallisuuksia, sillä myyttisen ensimmäisen keisarin [[Jimmu]]n valtaannousu oli ajoitettu vuoteen 660 eaa. Juhlavuonna oli suunniteltu järjestettäväksi myös Tokiossa [[maailmannäyttely]]. Kesäolympiakisat Tokiossa oli tarkoitus järjestää 21. syyskuuta – 6. lokakuuta 1940.
 
[[Tiedosto:Olympic stadium of Helsinki in 1930's.jpg|thumb|285px|Helsingin olympiastadion 1930-luvun asussaan vuoden 1940 olympiakisoja varten.]]
[[Tiedosto:Käpylän ravirata.JPG|thumb|285px|Käpylän ravirata vanhassa ilmakuvassa. Taustalla Koskelantie ja etualalla [[Helsingin Velodromi|Velodromi]].]]
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Järjestelytoimikunnan perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1938, jolloin sen puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja, SVUL:n puheenjohtaja [[Jukka Rangell|J. W. Rangell]]. Varapuheenjohtajina toimivat KOK:n suomalaisjäsen [[Ernst Krogius]] ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sihteerinä [[Jussi Tossavainen]], pääsihteerinä ensimmäisen vuoden everstiluutnantti [[V. A. M. Karikoski]] ja toisen [[Lauri Miettinen]]. Muita järjestelytoimikunnan jäseniä olivat kaupunginjohtaja [[Erik von Frenckell]], pääjohtaja [[Mauno Pekkala]], kaupunginjohtaja [[Johan Helo]] ja kenraaliluutnantti [[Hugo Österman]].
 
Tähän aikaan oli tapana, että kisat järjestänyt maa saa uuden edustajan KOK:aan. Suomen edustajaksi KOK:n syyskuun 1938 istunnossa valittiin J. W. Rangell. Järjestelytoimikunnan työssä näkyi edellisen kisaisännän eli natsi-Saksan aktiivisuus osallistua kisojen järjestelyyn. Saksan rooli 1930-luvun lopulla oli KOK:ssa vahvassa kasvussa. Tekniseksi asiantuntijaksi KOK lähetti saksalaisen [[Werner Klingeberg]]in. Hän oli ollut Berliinin kisoissa pääsihteeri [[Carl Diem]]in johtaman järjestelytoimikunnan palveluksessa. Tokion saatua kisat hän oli ollut vuodesta 1937 Tokiossa ja siirtyi Helsinkiin kisojen siirryttyä Helsingin järjestettäväksi.
13 550

muokkausta