Ero sivun ”Kiertoliittymä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not featured |
Lisätty yksi turvallisuutta lisäävä seikka (vähän ikävä kyllä mutupohjalta): liikenneympyrän tekee helpoksi ja siten turvalliseksi myös tuo kun väistettävää pukkaa ainoastaan vasemmalta. |
||
Rivi 6:
Lähtiessään kiertoliittymästä ajoneuvo on aina oikealle kääntyvä, ja näin ollen pakotettu käyttämään suuntavilkkua. Suuntavilkku on myös osoitus siitä, että vastakkaisesta suunnasta tuleva ajoneuvo pääsee ajamaan kiertoliittymään ilman sitä odotusviivettä, joka syntyy ajoneuvon kuljettajan tarkkaillessa tilannetta ollessaan epävarma siitä, mitä vasemmalta tulevan kiertoliittymässä olevan ajoneuvon kuljettaja aikoo tehdä. Kiertoliittymä toimii siis [[vetoketju]]n tavoin, ja vähentää ajoneuvon joutokäyntiä [[Liikennevalo-ohjaus|liikennevalo-ohjattuun]] risteykseen verrattuna. Näin ollen kiertoliittymä on myös ympäristöystävällisempi ratkaisu toteuttaa kahden tai useamman tien risteys. {{Kenen mukaan}}
Parantuneen liikenteen sujuvuuden lisäksi kiertoliittymä on perinteistä risteystä turvallisempi, sillä ajoneuvojen on pakko käyttää pienempiä nopeuksia ja usein risteyksessä tapahtuvat suorat kylkitörmäykset ovat mahdottomia kohtaavien ajoneuvojen ollessa aina lähes samansuuntaisia. Lisäksi havainnointivirheestä johtuvat onnettomuudet ovat epätodennäköisempiä, kun väistettäviä ajoneuvoja tulee ainoastaan vasemmalta päin.
Pääkaupunkiseudulla oli v. 2007 lopussa 49 kiertoliittymää, joista kyseisenä vuonna valmistui yhdeksän Helsinkiin. Kiertoliittymien määrä on kasvanut pk-seudulla jatkuvasti vuodesta 1993 alkaen. Sitä ennen Helsingissä oli vain yksi "virallinen" kiertoliittymä, Vihdintien liittymä Etelä-Haagassa, joka oli Suomen ensimmäinen kiertoliittymä.{{lähde}}
| |||