Wikipedia

Ero sivun ”Planeettojen kaasukehät” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
Kaasukehää tuottavat tulivuoren purkaukset, pinnalta tapahtuva haihtuminen tai sublimaatio ja kosmisen hiukkassäteilyn sekä Auringon säteilyn ja mikrometeorien kaasuosasia pinnasta irrottava vaikutus. Kaasua tuottaa myös kivien rapautuminen ja komeettatörmäykset.
 
Kaasukehä karkaa avaruuteen muun muassa molekyylien lämpöliikkeen takia<ref name="Mustelin_1989_49">Nils Mustelin, Elämää maailmankaikkeudessa, ISBN 951-0-09051-4, WSOY Porvoo 1980, sivus. 49</ref>, mihin monesti liittyy kosmisen säteilyn tai Auringon säteilyn molekyylejä hajottava vaikutus. Hajonneen molekyylin atomit ovat kevyempiä kuin alkuperäinen molekyyli ja karkaavat siksi helpommin avaruuteen. Esimerkiksi vesihöyry haihtuu avaruuteen, jos se nousee kyllin korkealla. Noin 20 kilometrin korkeudessa, otsonikerroksen yläpuolella Auringon ultraviolettisäteily alkaa hajottaa vesimolekyylejä vedyksi ja hapeksi. Yli 150 kilometrin korkeudessa vesihöyryn molekyylit ovat täysin ja varmasti hajonneet<ref>Petre D. Ward, Planeetta Maan elämä ja kuolema, Ursa 88,141</ref>. Jos planeetta on kevyt, se ei kykene pidättelemään kuin raskaita kaasuja, tai ei kaasuja ollenkaan. Esimerkiksi Maan [[Kuu]]lla ei ole kaasukehää, koska sen [[painovoima]] ja [[pakonopeus]] ovat pieniä. Lähempänä [[Aurinko]]a on kuumempaa ja kaasujen [[lämpöliike]] on nopeampaa joten kaasut karkaavat helpommin. Marsista [[happi]] ja [[typpi]] karkaavat melko nopeasti pois, koska planeetan painovoima ja pakonopeus ovat pienet. Maasta karkaavat [[vety]] ja [[helium]]. Lisäksi a[[Aurinkotuuli|urinkotuuli]] puhaltaa kaasukehää ja edistää sen karkaamista avaruuteen. Maalla sen magneettikenttä suojaa aurinkotuulelta mutta esimerkiksi Marsilla tätä ei ole.
 
Kaasukehää tai sen osia voi tiivistyä tilapäisesti tai pysyvästi planeetan pinnalle lämpötilan laskiessa. Jotkin kivet voivat reagoida joidenkin kaasukehän kaasujen kanssa ja niin sitoa kaasua itseensä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Prof. Bagenal, Fran| Nimeke = Planetary Atmospheres ASTR3720: Class 20 - Atmospheric Evolution 1| Osoite = http://lasp.colorado.edu/~bagenal/3720/CLASS20/20AtmosEvol1.html| Selite = kurssimateriaali | Ajankohta = 2005| Julkaisija = University of Colorado | Viitattu = 29.6.2007| Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 611:
 
Koska kaasumolekyylien nopeusjakauma on liukuva, ei osata sanoa tarkkaa rajaa sille, missä ajassa ja miten suurelta planeetalta tietyistä kaasuista, esimerkiksi hapesta ja typestä koostuva kaasukehä karkaa. Käytännössä voidaan sanoa, että puolet kaasukehästä pysyy planeetan pinnalla 1000 miljoonaa vuotta jos <math> V_{keski} < 0,2 V_{pako}</math> eli kaasuhiukkasten keskinopeus on alle viidesosa pakonopeudesta.<ref name="Karttunen_et_al_2010">Karttunen et al 2010, s 224, luku 7.7</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Strobel, Nick | Nimeke = Astronomy Notes: kappale Atmospheres, alaotsikko Escape of Atmospheres | Osoite = http://www.astronomynotes.com/solarsys/atmosesc.htm | Selite = verkkokirja | Ajankohta = 21.5.2001 | Julkaisija = Primis/McGraw-Hill | Viitattu = 29.6.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Mutta jos kaasumolekyylit liikkuvat neljäsosan nopeudella, kaasu pysyy ilmakehässä vain muutamia tuhansia vuosia, ja kolmasosan nopeudella pakonopeudesta vain muutaman viikon<ref name="Mustelin_1989_52">Mustelin 1980, s. 52</ref>.
 
Nyrkkisääntönä pidetään monesti, että planeetta pystyy pitämään pitkiä aikoja (miljardeja vuosia) kaasua, jos<ref name="Mustelin_1989_52"/><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Dr. Larson, Ana M. | Nimeke = Astronomy 150U: kurssitehtävä 19, Atmospheric Escape | Osoite = http://www.astro.washington.edu/larson/Astro150b/CoursePak/cp19_atmos_esc.pdf| Selite = .pdf-tiedosto, kurssimateriaali | Ajankohta = 16.6.2005| Julkaisija = University of Washington | Viitattu = 29.6.2007| Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<math> V_{pako} > 6 \sqrt{ \frac {3kT}{m} } </math>,
Rivi 638:
jos <math>V_k/5<V_{pako}<V_k/9</math>.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Nebraska Astronomy Applet Project: "Atmospheric Retention - Student Guide" (välikoe) | Osoite = http://astro.unl.edu/naap/atmosphere/naap_atmosphere_sg.pdf | Selite = oppimateriaali | Ajankohta = | Julkaisija = University of Nebraska | Viitattu = 29.6.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>, ja jos <math>V_k/5<V_{pako}</math>, kaasu karkaa nopeasti.
 
Maalle näyttää olevan ominaista, että se heliumin liikenopeus on suurempi kuin Maan pakonopeuden kuudesosa eli <math>V_{keskiHe} > \frac{1}{6} V_{pako}</math><ref name="Mustelin_1989_51">Mustelin 1980, s. 51</ref> . Happi liikkuu Maan ilmakehässä suunnilleen nopeudella 0,46 km/s 0-asteessa ja vety nopeudella 1,84 km/s. Maan pakonopeus on 11,2 km/s.
 
Jos siis planeetta on huomattavasti kevyempi kuin Maa, sen pinnalta karkaa suuri osa kaasusta pois kuten [[Mars]]issa on käynyt.
Rivi 830:
 
==Lähteet==
*''Tähtitieteen perusteet'', hannuHannu karttunenKarttunen et al, 5. laitos, Ursa Helsinki 2010, Ursan julkaisuja 119, ''ISBN 978-952-5329-82-7''
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mustelin, Nils | Nimeke=Elämää maailmankaikkeudessa? | Selite=(Liv bland miljarder stjärnor: Civilisationer i Vintergatan – och där bortom?, 1978.) Suomentanut Olli Siltanen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Tunniste=ISBN 951-0-09051-4}}
 
{{viitteet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Planeettojen_kaasukehät”