Ero sivun ”Aaro Jalkanen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
[[Kuopio]]ssa juristi Jalkanen säilytti [[1900-luku|1900-luvun]] alussa toimistossaan osaa maahantuodusta [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] aselastista. [[venäjä|Venäläiset]] [[santarmi]]t saivat kuitenkin kuulla asiasta ja hän joutui pakenemaan [[1914]] [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Siellä hän opiskeli kielitaitoisena sekä [[Harvardin yliopisto]]ssa että [[Minnesota]]ssa ja hankki myös pappisvihkimyksen. Jalkasesta tuli [[lähetystöneuvos]] 1930 ja hän toimi Suomen pää[[konsuli]]na [[Montreal]]issa Kanadassa 1932-1939.
Vuonna 1916 Yhdysvalloissa asuessaan Aaro Jalkanen kuuli suomalaisten juhlissa [[Johannes Kappel]]in säveltämän ja [[Ado Grenzstein]]in (salanimellä A. Piirikivi) sanoittaman virolaisen kuorolaulun "Vieraalla maalla", alkuperäisnimeltään "Võõrsil" (Yksinäin, yksinäin täytyy pois mun rientämäin. Viroksi: Üksinda, üksinda, pean võõrsil rändama)<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Minu lauluvara I | Sivu = 272 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Välis-Eesti & EMP | Vuosi = 1983 | Tunniste = 91-86116-16-9}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/koululauluja6.htm
| nimeke = Koululauluja (Kotikirjaston uumenista) | tekijä = Kotilainen, Otto | ajankohta = 1924 | julkaisija = WSOY | viitattu = 10.10.2014 }}</ref>. Hän oli harrastanut ennenkin laulujen sanoittamista muiden säveliin ja päätti aloittaa sanoitustyön. Koti-ikävä kanavoitui lauluun ”Kallavesj”, ja etenkin sen kaihoisaan kertosäkeeseen ”Tokko suanen koskaa ennee kierteep Puijonsarven nennee”. Laulusta tuli heti suosittu sekä Amerikassa että [[Suomi|Suomessa]].
| |||