Wikipedia

Ero sivun ”Sumupilvi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 62.183.250.194 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kulmalukko tekemään versioon.
muotoilua, tiivistystä, väliotsikoita, ym.
Rivi 1:
[[Kuva:Hardangervidda.JPG|thumb|250px|Tasainen sumupilvi (''Stratus'')]]
[[Kuva:St1.jpg|thumb|250px|Melko tasainen sumupilvi (''Stratus'')]]
[[Kuva:Tree_and_sun_through_Stratus.JPG|thumb|250px|Aurinko paistaa sumupilven läpi]]
[[Kuva:Stratus_tower.JPG|thumb|250px|[[Puijon torni|Puijon näkötornin]] huippu katoaa sumupilveen [[Kuopio]]ssa syksyisenä päivänä.]]
[[Kuva:stratus_cloud_near_ground1.JPG|thumb|250px|Savupiipun yläosassa on sumupilveä.]]
[[Kuva:Stratus_cloud_near_ground_1.JPG|thumb|250px|Puijon tornin yläosa sumupilvessä.]]
 
'''Sumupilvi''' eli '(''Stratus''', (St) on tasaisen harmaa, muutamasta kymmenestä metristä 2&nbsp;400 metrin korkeuteen sijaitseva [[pilvialapilvi]]. Se muistuttaa [[sumu]]a, mutta ei ulotu maahan asti. Vuoristoisella seudulla voidaan havaita laaksoista katsottuina sumupilveä, joka vuoren rinteelläpaitsi koetaanvuorten sumunarinteillä. Monesti puut, mastot, savupiiput ja muut korkeat rakennelmat katoavat sumupilveen.<ref>[http://ilmatieteenlaitos.fi/sumupilvi-stratus Sumupilvi Stratus] Ilmatieteen laitos</ref> Sumupilven väri vaihtelee tummanharmaasta lähes valkoiseen.
 
Sumupilvi on matalalla roikkuva pilvi, jonka alaraja voi olla joitakin kymmeniä metrejä. Sumupilvi on alle 2&nbsp;400 metrin korkeudessa oleva [[alapilvi]]. Matalan alarajan takia sumupilvet ovat haitaksi [[ilmailu]]lle. Osista ja repaleista koostuva sumupilvi on monesti välimuoto sumupilven koostuessa tai hajotessa.
 
Erityisesti talvisien sumupilvien ominaisuus, alijäähtyneet pisarat (jäätäminen) on näkyvyysongelmien lisäksi eräs vaikeimmin talvi-ilmailua haittaava tekijä.
Sumupilvi muistuttaa huomattavasti verhopilveä (''[[Altostratus]]''), mutta kun aurinko tai kuu paistaa sumupilven läpi, sen kiekko näkyy yleensä terävänä, verhopilven tapauksessa epäterävänä.
 
== Sumupilvien esiintyminen ==
 
== Esiintyminen ==
Sumupilviä esiintyy
* pitkään jatkuneen sateen aikana, kun sateesta haihtunut vesi tiivistyy pilviksi
Rivi 22 ⟶ 19:
Sumupilvi on yleensä 10–300 metrin korkeudessa. Suomessa sumupilviä esiintyy runsaimmin myöhään syksyllä ja talvikaudella. Kesällä mahdollinen yöllä syntynyt sumu ja sumupilvi haihtuu nopeasti auringon noustua. Heti syyskuussa öiden pidetessä sumuja tai sumupilviä alkaa esiintyä manneralueilla.
 
== Synty ==
Sumupilvi on aina seurausta tilanteesta, jossa ilman kosteus usein monestakin syystä kohoaa 100 prosenttiin eli ilma ei kykene enää sitomaan siinä olevaa kosteutta vesihöyrynä ja syntyy pieniä pilvipisaroita (ns. [[kastepiste]]). Talviaikaan sulalta mereltä mantereelle virtaava ilma aiheuttaa joskus laajojakin sumupilvialueita. Esimerkiksi [[Perämeri|Perämereltä]] lähtevä kosteus aiheuttaa joskus pilven, joka pohjoisessa ulottuu [[Käsivarsi|Käsivarren]] ja [[Saariselkä|Saariselän]] tienoille, idässä [[Koillismaa]]lle ja Itä-Lappiin. Virtauksen suunnassa kohoava maasto edistää pilven syntymistä ja usein matalin pilvi on siellä missä maasto on korkeinta. Aika usein jo [[Kittilä]]n korkeudella pilvi laskeutuu maahan. Yksittäiset vaarat jäävät helposti sumupilven alle. Tästä syystä esimerkiksi laakean vaaran päällä sijaitsevalla [[Rovaniemen lentoasema|Rovaniemen lentokentällä]] sumuja havaitaan esimerkiksi huomattavasti useammin kuin esimerkiksi järvialueella sijaitsevalla [[Kuopion lentoasema|Kuopion kentällä]].
 
Erityisesti talvisien sumupilvien ominaisuus, alijäähtyneet pisarat (jäätäminen) on näkyvyysongelmien lisäksi eräs vaikeimmin talvi-ilmailua haittaava tekijä. Sumut luokitellaan advektio-, säteily- ja orografisiin sumuihin. Edellä mainittu Perämeren sumu voi olla yhteistulos kaikista edellä mainituista. Voimakas länsi-luoteistuuli, [[Skandit|Skandien]] yli puhaltava kuiva tuuli varmimmin hälventää sumupilven. Eräs varmin tapa löytää syys- ja talviaikaan sumupilviä on seurata rintamasateen etenemistä. Rintaman ylittäessä paikan tulevat ensin keskipilvet. Sateen alettua lisääntyy alapilvisyys ja usein rintaman yläpilvien katoaminen laukaisee lopulta joko sumun syntymisen tai lähellä merenpintaa olevissa maisemissa yleensä sumupilven. Kesäaikaan pilvet pysyvät yleensä selvästi korkeammalla ja rintaman jälkeen sää usein selkenee eikä alapilviä synny tai ne ovat hajanaisia.
 
Talvisaikaan kun auringonsäteily on vähäistä, sumupilvien olemassaoloa säätelevät ilmavirtauksien suunnat ja niissä vallitseva kosteus sekä säteilytasapaino. Vahva ylä- tai keskipilvisyys toimii usein peittona, joka estää sumupilven synnyn tai saa sen tietyn paikoin hälvenemään. Kevätkaudella sumuja syntyy usein merille, kun lämmin ja kostea ilma (Suomessa yleensä idästä) leviää merelle ja sen pinnalla ilma jäähtyessään alkaa tiivistyä pisaroiksi. Kesäaikaan sumut ovat Suomessa harvinaisia ja yleensä lyhytaikaisia. Ukkospilvien yhteydessä on kesäisin sumupilviä. Voimakkaan sateen jälkeinen ylhäältä tullut viileä ilma edesauttaa pilven syntymisessä. Harvemmin nähty vyörypilvi on kylmään ilmaan liittyvä matalalla liikkuva pilvi.
 
== SumupilvenJaottelu alalajit==
 
* Alalajit:
Rivi 39 ⟶ 37:
* Lisäpiirteet:
**''[[Stratus praecipitatio]]'' – sateinen
 
== Katso myös ==
 
*[[Altostratus]]
*[[Cirrostratus]]
*[[Stratocumulus]]
*[[Nimbostratus]]
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sumupilvi”