Ero sivun ”Suomen suuriruhtinaskunta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 85.157.151.134 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kuohatti tekemään versioon. |
||
Rivi 36:
|alaviite =
}}
'''Suomen suuriruhtinaskunta''' (aikalaisnimenä '''Suomen suuriruhtinaanmaa'''<ref>Wiipurin sanomat 1.9.1886, nro 137, s. 2, "Suomen Suuriruhtinanmaan asetus-Kokous n:o w.1886 on ilmestynyt..."</ref>) oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina [[1809]]–[[1917]]. Se oli nykyisen [[Suomen tasavalta|Suomen itsenäisen tasavallan]] edeltäjä, joka täytti jo osan itsenäisen valtion kriteereistä. Suomen suuriruhtinaskunnan käsite oli syntynyt jo 1500-luvulla paljolti siitä syystä että Ruotsin kuninkaan arvonimiin lukeutui vuodesta 1577 myös Suomen suuriruhtinaan arvo. Hallinnollista ja valtiollista merkitystä tämä käsite sai kuitenkin vasta Venäjän vallattua maan [[Suomen sota|Suomen sodassa]] vuosina 1808–1809. Suuriruhtinaskunta syntyi vuonna [[1809]] [[Porvoon maapäivät|Porvoon maapäivillä]] eli [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]]. Suuriruhtinaskunnan suvereeni hallitsija, [[Suomen suuriruhtinas]], oli [[Venäjän keisari]], hallitsijasukuna [[Romanov]]-suku. Suomessa keisaria edusti [[Suomen kenraalikuvernööri|
Taloudelliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset Suomen suuriruhtinaskunnassa olivat sidoksissa muutoksiin emämaa Venäjällä ja muualla Euroopassa. Suuriruhtinaskunnan historia jakautuu kolmeen eri vaiheeseen. Aluksi oli vuosien 1809–1855 hitaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kausi. Toista vaihetta luonnehti vuosien 1856–1916 voimakas teollinen ja taloudellinen kasvu sekä sivistyksellinen, poliittinen ja kulttuurinen edistyminen, sekä itsehallinnon laajentuminen (vuoteen 1889 asti). Kolmantena olivat vuosien 1889–1916 venäläistämispolitiikan kaudet. Suomen suuriruhtinaskunta lakkasi ja Suomen yhteys Venäjään katkesi [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistyessä]] vuonna [[1917]] [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] Venäjällä aiheuttaman valtiollisen hajoamisen yhteydessä.<ref>Haapala 1995, Jussila 2004 ja 2007, Ylikangas 2007</ref>
|