Avaa päävalikko

Muutokset

23 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
Leino määräsi [[Helsinki|Helsingin]] poliisimestari [[Erik Gabrielsson]]in ja kaupungin poliisilaitoksen avustamaan Valpoa pidätyksissä, minkä ohella Fjodorov valvoi ja ohjeisti toimintaa.<ref name="Martelius164" /> Viranomaiset toimivat nopeasti ja valvontakomission nimeämät henkilöt pidätettiin kodeistaan eri puolilta Helsinkiä seuraavan yön aikana ja koottiin Valpon tiloihin Ratakadulle.<ref name="Partanen339" /> Heitä ei kuulusteltu eikä pidätyksen syytä kerrottu.<ref name="Martelius164" /> Listalla olleista [[Unto Parvilahti]] oli pidätetty jo syyskuussa 1944 [[turvasäilö]]ön ja hänet tuotiin Ratakadulle [[Katajanokan vankila]]sta.<ref>Parvilahti 1957, s. 14, 25.</ref> Aikaisin seuraavan päivän aamuna pidätetyt luovutettiin valvontakomissiolle.<ref name="Partanen339" /> Heidät kuljetettiin käsiraudoissa suomalaisella poliisiautolla [[NKVD|NKVD:n]] miesten vartioimina komission käytössä olleelle [[Malmin lentoasema]]lle, jossa Ždanov oli heitä vastassa.<ref name="Martelius166">Martelius 1994, s. 166.</ref> Sieltä heidät lennätettiin kahdella [[DC-3]]-lentokoneella [[Moskova]]an. Leino itse sai vasta myöhemmin päivällä tietää, että pidätetyt oli jo viety pois Suomesta.<ref name="Partanen339" /> Muistelmissaan Leino kertoi, ettei tällaisesta ollut sanallakaan puhuttu hänen ja Savonenkovin keskustelussa.<ref name="Vettenniemi345" /> Lisäksi hän sanoi antaneensa määräyksen vain pidätykseen, ei luovutukseen ulkomaille. Tutkija [[Pekka Kauppala]] on pitänyt mahdollisena, että pidätettyjen luovutuksen valvontakomissiolle olisivat suorittaneet omavaltaisesti jotkut punaisen Valpon johtohenkilöt ilman Leinon varsinaista määräystä.<ref name="Kauppala38">Kauppala 2011, s. 38–40.</ref> Myös valvontakomission brittiläiset jäsenet saivat kuulla tapahtuneesta vasta jälkikäteen ja tuomitsivat menettelyn.<ref name="Partanen339" />
 
Pääministeri [[J. K. Paasikivi]] kävi muutama päivä pidätysten jälkeen presidentti [[Gustaf Mannerheim]]in luona ja keskusteli tapauksesta hänen kanssaan, jolloin Mannerheim oli todennut: ”Tämä menee pitkälle.” Paasikiven kysymykseen, mitä asiassa olisi voinut tai pitänyt tehdä toisin, Mannerheim ei osannut vastata.<ref name="Paasikivi"/><ref> Vettenniemi 2004, s. 348.</ref>
 
==Vangitut henkilöt==
41 134

muokkausta