Ero sivun ”Hugo Simberg” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Rivi 20:
 
== Elämä ==
Simberg varttui [[viipuri]] laisessa virkamieskodissa ja aloitti taideopintonsa [[Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulu]]ssa 1891 jatkaen sen jälkeen opintojaan 1893–95 [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa. Jo Simbergin varhaisista töistä voi nähdä, että hän oli synnynnäinen symbolisti, mutta [[Kuvataideakatemia|Ateneumin]] taideopetus ei tarjonnut hänelle mahdollisuutta opiskella hänelle tärkeiden aiheiden parissa. Simberg päätti kirjoittaa suomalaisen symbolismin päämestarille, [[Akseli Gallen-Kallela]]lle, joka otti hänet oppipojakseen [[Ruovesi|Ruovedelle]] vuonna 1895. Tästä alkoi Simbergin taiteilijankehityksen tärkein vaihe. Gallen-Kallela rohkaisi häntä jatkamaan oman tyylinsä parissa. Simberg vietti kesään Niemenlautassa, sukunsa kesäpaikassa Viipurin lähistöllä. Seudun maisemat vaikuttivat hänen teoksiinsa.
 
Vuonna 1903 aloitettiin [[Lars Sonck]]in suunnitteleman [[Tampereen tuomiokirkko|Tampereen tuomiokirkon]] rakennustyöt. Kirkosta haluttiin [[jugend]]in hengen mukaisesti kokonaistaideteos, ja sisäosien koristeluun nimettiin [[Magnus Enckell]], joka teki alttaritaulun, ja Hugo Simberg, joka teki vuosina 1905–06 kirkon katto- ja lasimaalaukset, kaksi erillistä seinämaalausta (”[[Haavoittunut enkeli]]” ja ”[[Kuoleman puutarha]]”) ja lehterikaiteen maalauksen ”[[Köynnöksenkantajat]]”. Maalaukset eivät olleet tavanomaista kirkkokoristelua, mutta lasimaalauksissa Simberg noudatti perinteistä kristillistä tyyliä ja arvomaailmaa. Lehterikaiteen ”Köynnöksenkantajat” alastomine poikineen oli sen sijaan ennen näkemätön, ja se aiheuttikin paljon kohua.