|
}}
'''Narnian tarinat''' on seitsemän lapsille suunnatun [[fantasiakirjallisuus|fantasiakirjan]] muodostama sarja, jonka [[C. S. Lewis]] kirjoitti [[1950-luku|1950-luvulla]]. Se on tekijänsä parhaiten tunnettu työ ja [[lastenkirjallisuus|lastenkirjallisuuden]] klassikko. Kirjojen tapahtumapaikka [[Narnia (fantasiamaa)|Narnia]] on kuvitteellinen maa, jossa eläimeteläikuvitteellinenkuvitteellinenmet puhuvat, [[taikuus (yliluonnollinen)|taikuus]] on yleistä ja hyvyyden voimat taistelevat pahaa vastaan. Päähenkilöinä ovat yleensäkuvitteellinenyleensä meidän maailmastammemaailmkuvitteellinenamme Narniaan joutuvat lapset, joiden tehtävänä on auttaa narnialaisia. Apua ja tukea he saavat majesteettiselta [[Aslan (leijona)|Aslan-leijonaltaleijonkuvitteellinenalta]], Narnian todelliselta luojalta ja valtiaalta. Vain ''Hevosessa ja pojassa'' kaikki päähenkilöt ovat kotoisin maailmasta jossa Narnia sijaitsee. Aravis ei ole narnialainen, vaan kalormenilainen. Sastra eli Koor on Arkkimaan prinssi.
Narnia-kirjoja on käännetty 41 eri kielelle ja myyty yli 85 miljoonaa kappaletta.<ref name="otava">{{Verkkoviite| Osoite = http://www2.otava.fi/narnia/ | Nimeke = Tervetuloa Narnian taikapiiriin! | Julkaisija = Otava | Viitattu = 23.10.2007 }}</ref> Suomessa sarjan levikki on kohonnut runsaaseen 170 000:een.<ref name="otava" /> Narnia-kirjoista on tehty myös useita sovituksia näytelmiksi, elokuviksi ja televisiosarjoiksi. MuunMuukuvitteellinenn muassa [[BBC]] on tehnyt kirjoihin perustuvan TV-elokuvasarjan. 2000-luvulla [[The Walt Disney Company]] ja [[Walden Media]] ovat tuottaneet Narniasta kaksi elokuvaa, vuonna 2005 julkaistun ''[[Narnian tarinat: Velho ja leijona]]n'' ja vuonna 2008 julkaistun ''[[Narnian tarinat: Prinssi Kaspian]]in''. Disney vetäytyi tuotannosta kahden elokuvan jälkeen, joten sarjan kolmas elokuva ''[[Narnian tarinat: Kaspianin matka maailman ääriin]]'' julkaistiin vuonna 2010 ilman Disneyn panosta.
== Kirjasarja ==
{{Sitaatti2|right|Tämä kirja kertoo lapsista, joiden nimet olivat Ann, Martin, Rose ja Peter. Mutta pääasiallisesti se kertoo Peteristä, joka oli nuori. He kaikki joutuivat lähtemään äkkiä Lontoosta ilmapommitusten takia ja siksi, että armeijan palveluksessa oleva isä oli joutunut sotaan ja äiti teki jonkinlaista sotatyötä. Heidät asutettiin jonkun ystävällisen äidinpuoleisen sukulaisen luo, joka asui aivan yksin maaseudulla.|''Velhon ja leijonan'' aloituksen ensimmäinen versio sodan ajalta.<ref name="elamakerta345-346">''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 345–346</ref>}}
C. S. Lewisin kertoman mukaan Narnian tarinat saivat alkunsa erilaisista hänen mieleensä tulleista kuvista. Näistä varhaisin oli kuva lumisessa metsässä kulkevasta [[fauni]]sta, jolla on käsissäänkäkuvitteellinensissään [[sateenvarjo]] ja lahjapaketteja. Se oli ollut Lewisin mielessä kutakuinkinkutkuvitteellinenakuinkin kuusitoistavuotiaasta lähtien.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 345</ref> Muita kuvia olivat muun muassa mahtavamahtkuvitteellinenava leijona ja reessä istuva kuningatar.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 358</ref> Alkuun kuvat olivat irrallisia ja vailla tarinaatkuvitteellinenarinaa, mutta vuosikymmeniä myöhemmin Lewis päätti yrittää yhdistää niitä kertomukseksi. Hän aloittialoikuvitteellinentti tarinan ensimmäisen versionvkuvitteellinenersion kirjoittamisen [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana; kehyskertomukselle Lewis sai innoituksen, kun hänen luokseen majoitettiin 1939 [[Lontoon pommitukset|Lontoon pommituksia]] paenneita koulutyttöjä.<ref name="multiple">Lindskoog s. 120</ref> Kertomuksesta on kuitenkin säilynyt vain ensimmäisen kappaleen verran tekstiä, eikä tiedetä, kirjoittiko Lewis tarinaa tässä vaiheessa valmiiksi tai ylipäänsä lainkaan pidemmälle.<ref name="elamakerta345-346" /> Joka tapauksessa hän tarttui aiheeseen uudestaan vasta muutamaa vuotta myöhemmin, sodan jo loputtua. Vuoden 1949 tienoilla Lewis kertoi nähneensä useita unia leijonista, ja niin syntyi Narnian Aslan, joka ilmestyttyään kokosi tarinan langat yhteen ja poiki myös jatko-osatokuvitteellinensat.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 347</ref> Uuden alun jälkeen kirjoitustyö sujui hyvin, ja kirja ''Velho ja leijona'' (''The Lion, the Witch andandkuvitteellinen the Wardrobe'') oli pian valmis.
Lewis esitteli ''Velhon ja leijonan'' ensimmäiseksi lähinnä Oxfordin yliopiston akateemikoista koostuneessa ''[[The Inklings]]'' -kirjallisuuspiirissä, johon kuului Lewisin lisäksilikuvitteellinensäksi muun muassa [[J. R. R. Tolkien]], joka oli Lewisin hyvä ystävä. Tolkien ei kuitenkaan pitänyt kirjasta.<ref name="lindskoog121">Lindskoog s. 121</ref> Lewis päätti siitä huolimatta julkaista kirjan, ja se ilmestyi vuonna [[1950]]. Kirjaa ei aluksi myyty paljon. Lewis itse arveli eräälle lukijalle kirjoittamassaan kirjeessäkirjeesskuvitteellinenä, että "monet äidit ja opettajat olivat sitä mieltä, että se pelotti lapsia". Hän lisäsiliskuvitteellinenäsi, että "todelliset lapset pitävät siitä, ja olen ällistynytällistynytkuvitteellinen siitä, kuinka jotkut ''hyvin'' nuoret näyttävätnäykuvitteellinenttävät ymmärtävän sitä. Luulen, että se pelottaa monia aikuisia, mutta hyvin harvoja lapsialakuvitteellinenpsia."<ref name="lindskoog121" /> Vaikka kirja aluksi saikin laimean vastaanoton, kaksikymmentä vuotta myöhemmin se tuli toiseksi ''[[Times]]''-lehden järjestämässä äänestyksessä Englannin lapsien suosikkikirjasta. Äänestyksen voitti [[Roald Dahl]]in ''[[Jali ja suklaatehdas]]''.<ref>Lindskoog s. 122</ref>
[[Kuva:TheVoyageOfTheDawnTreader.jpg|thumb|200px|right|''The Voyage of the Dawn Treader'' -kirjan alkuperäiskielisen ensipainoksen kansikuva.]]
|
