Ero sivun ”Suur-Suomi” versioiden välillä

Viime vuosisadan alun katsannossa1800-luvulla pidettiin tärkeinä valtioiden ja kansojen ''luonnonmukaisia”luonnonmukaisia rajoja''rajoja”, jotka muodostuivat maantieteellisistä rajoista. Vielä [[1800-luku|1800-luvun]] alkupuolella ei nimitystä ”Suur-Suomi” tiettävästi käytetty, mutta ajatus Suomen luonnonmaantieteellisistä rajoista on peräisin jo noilta ajoilta. JoVuonna vuonna [[1837]] kasvitieteilijä [[J. E. A. Wirzen]] määritteli Suomen luonnonvaraisten kasvien levinneisyysalueen itäiseksi rajalinjaksi Vienanmeren, [[Ääninen|Äänisen]] ja [[Syväri]]n ja geologi [[Wilhelm Ramsay]] määritteli vuosisadan alussa kallioperätutkimuksissaan Fennoskandian kallioperän käsitteen. Myös [[SakariZachris Topelius]] otti asian myöhemmin esille virkaanastujaisluennossaan vuonna [[1854]].

Samoihin aikoihin kehittynyt suomalais-ugrilainen kielentutkimus nosti esille poliittisen rajan itäisellä puolella elävät suomalaisten sukulaisheimot, ja poliittisen rajan katsottiin olevan myös kielellisesti ja etnisesti väärässä paikassa. Noilta ajalta on peräisin muun muassa [[August Ahlqvist]]in (A. Oksanen) runo ”Suomen valta” [http://peacecountry0.tripod.com/songbook.htm#2], jossa sukulaisheimojen veljeyttä korostettiin muun muassa seuraavin säkein: ”''Äänisjärvi, Pohjanlahti, / Auranrannat, Vienansuu, / siin’ on, suomalainen, mahti, / jok’ ei oo kenenkään muun.''”<ref>http://peacecountry0.tripod.com/songbook.htm#2</ref>