Ero sivun ”Kieli (anatomia)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
vähän |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Tongue.agr.jpg|thumb|
[[Tiedosto:Smagsloeg.png|thumb|right|Makusilmu, joka sisältää makureseptorisoluja.]]
'''Kieli''' ({{k-la|lingua, glossa}}) on [[suu]]ontelon pohjassa sijaitseva erisuuntiin risteävistä [[poikkijuovainen lihaskudos|poikkijuovaisista lihaksista]] muodostunut [[elin]], joka auttaa pureskelemista [[ruoka|ruoan]] esikäsittelyssä. Kieli on kehon nopein tahdonalainen lihaskimppu, ja samalla se on tärkein artikulaatioelin. <ref>Hautamäki, Tarja: Laulajan opas. Sivu 50.</ref> Lisäksi sillä on koirilla tärkeä tehtävä lämmönsäätelyssä. Koiran läähättäessä kielen runsas verisuonisto on laajentuneena ja lämpöä poistuu ympäröivään ilmaan. Kielen pinnassa on [[makuaisti]]muksia välittäviä [[solu]]ja eli makureseptorisoluja, jotka sijaitsevat makusilmuissa. Makusilmuja on kielen limakalvon lisäksi muuallakin [[suuontelo]]ssa sekä [[nielu]]ssa. Kielen takaosan makureseptorisolut aistivat parhaiten karvaan, reunaosat happaman ja suolaisen sekä etuosa makean maun. Kielen etuosan makuhermona toimii muiden toimintojensa ohella [[kasvohermo]] (seitsemäs aivohermo). Kielen takaosan makuhermona toimii puolestaan [[kieli-kitahermo]] (yhdeksäs aivohermo).
Kieli on myös tärkeä elin puheen muodostamisessa sekä [[nieleminen|nielemisessä]]. Puhuttaessa kieli muodostaa kapeikkoja ääniväylälle, siis kieli lähestyy suun kattoa tai nielun takaseinämää, mikä aikaansaa erilaisia äänteitä. Äänteiden muodostumiseen vaikuttaa kapeikon leveys ja kielen etisyys, eli onko kieli suun etu- vai takaosassa.
Kielen alle laitettava lääkeaine imeytyy verenkiertoon suoraan limakalvon läpi nopeammin kuin nieltävä ruoansulatuskanavasta. Lääkkeenantotapaa kutsutaan '''sublinguaaliseksi'''.
== Kielen rakenne ==
Kielessä erotetaan kolme osaa: kärkiosa, runko-osa ja tyviosa. Kielen runko-osa on kiinnittyneenä limakalvon poimun eli kielijänteen ({{k-la|frenulum linguae}}) välityksellä suuontelon pohjaan. Koiralla kielen [[dorsaalinen|dorsaalipinnalla]] voidaan erottaa keskellä uurre, joka jakaa kielen kahteen puoliskoon. Myös kielen sisälle jatkuu uurteen kohdalla väliseinä. Kieli muodostuu kielen sisäisistä lihaksista ja kieltä kallon rakenteisiin liittävistä lihaksista. [[Hevonen|Hevosella]] on lihasten lisäksi kielen dorsaalipuolella [[rusto]]a ({{k-la|cartilago dorsi linguae}}), joka vahvistaa kielen rakennetta. Kieltä liittävät lihakset ovat yhdistyneet alaleukaluuhun, [[ohimoluu]]hun sekä [[kieliluu]]hun. Kielen lihaksia hermottaa [[kielen liikehermo]], joka on kahdestoista [[aivohermo]]. Kielen pintaa verhoaa keratinisoitunut kerrostunut levyepiteeli, jonka pinnassa on erilaisia [[kielinysty]]jä. Makusilmuja, jotka aistivat makua, on lehti-, sieni- ja vallinystyissä.
| |||