Ero sivun ”Hormoni” versioiden välillä

49 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
typoja
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
p (typoja)
{{lähteetön}}
 
'''Hormoni''' on elimistön itse valmistama eli endogeeninen kemiallinen välittäjäaine, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin [[verenkierto|verenkierron]] välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin [[elimistö]]n [[aineenvaihdunta]]prosesseihin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista [[Umpirauhanen|umpirauhasista]]. [[Aivolisäke]] säätelee muiden umpirauhasten toimintaa ja [[hypotalamus]] säätelee [[autonominen hermosto|autonomisen hermoston]] signaalien mukaan aivolisäkeenaivolisäkkeen toimintaa.<ref name="Biologia 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Turunen, Seppo | Nimeke= Biologia - Ihminen| Vuosi=2012| Sivut=70–71| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Tunniste = ISBN 978-951-0-29701-8 }}</ref> Hormoni voi vaikuttaa aivan pieninäkin määrinä sellaiseen [[Solu|soluun]], jossa on hormonille spesifisiä [[Reseptori|reseptoreja]]. Hormonit vaikuttavat elimistössä lisääntymisen säätelyyn, kasvuun, kehitykseen sekä energian tuotantoon, käyttöön ja varastointiin.<ref name="laberg9">{{Kirjaviite | Tekijä = Bror-Axel Lamberg| Nimeke = Kliininen endrokrinologia| Kappale = | Sivu = 9| Selite = | Julkaisija = Duodecim | Vuosi = 1992| Tunniste = ISBN 951-8917-27-2 | Viitattu = 10.2.2013}}</ref>
ISBN 978-951-0-29701-8 }} </ref> Hormoni voi vaikuttaa aivan pieninäkin määrinä sellaiseen [[Solu|soluun]], jossa on hormonille spesifisiä [[Reseptori|reseptoreja]]. Hormonit vaikuttavat elimistössä lisääntymisen säätelyyn, kasvuun, kehitykseen sekä energian tuotantoon, käyttöön ja varastointiin.<ref name="laberg9">{{Kirjaviite | Tekijä = Bror-Axel Lamberg| Nimeke = Kliininen endrokrinologia| Kappale = | Sivu = 9| Selite = | Julkaisija = Duodecim | Vuosi = 1992| Tunniste = ISBN 951-8917-27-2 | Viitattu = 10.2.2013}}</ref>
 
Keskushermosto ja hormonitoiminta ovat yhteistoiminnassa hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kautta.<ref name="laberg9"/> Aivoihin tulee sekä hermosolujen välittämää että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme.
 
Termi ''hormoni'' on peräisin kreikan kielisestäkreikankielisestä sanasta ''hormao'', joka tarkottaatarkoittaa kiihdyttää tai herättää.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Messengers of Sex: Hormones, Biomedicine and Feminism| Kappale = | Sivu = 35| Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781139466103 | Viitattu = 10.2.2013| Kieli ={{en}}}}</ref> Starling oli ensimmäinen, joka käytti termiä viittaamaan umpieritykseen vuonna 1905.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =P. K. Gupta | Nimeke = Genetics Classical To Modern| Kappale = | Sivu = 5–186| Selite = | Julkaisija = Rastogi Publications | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9788171338962 | Viitattu = 10.2.2013| Kieli ={{en}} }}</ref>
 
== Hormonien vaikutus kohdesoluun ==
Hormonit voivat olla joko vesi- tai rasvaliukoisia. Vesiliukoisia hormoneja ovat muun muassa [[katekoliamiini]]t, [[glukagoni]] ja [[insuliini]], jotka vaikuttavat kohdesolunsa [[solukalvo]]ssa oleviin reseptoreihin. Solukalvon reseptorit puolestaan aktivoivat [[toisiolähetti|toisiolähettejä]] eli [[cAMP]]:ta, [[cGMP]]:ta tai [[kalsium]]-ioneja. Nämä toisiolähetit puolestaan aktivoivat solun toimintaa esimerkiksi aktivoimalla [[proteiinikinaasi|proteiinikinaaseja]].
 
Rasvaliukoisia hormoneja puolestaan ovat [[steroidi]]t, [[D-vitamiini]] ja [[kilpirauhashormoni]]t, jotka kulkevat verenkierrossa [[veri|veren]] proteiineihin sitoutuneina ja sitoutuvat kohdesolunsa resptoreihinreseptoreihin joko [[solulima]]ssa tai [[tuma]]ssa, koska rasvaliukoisina ne pääsevät solukalvon läpi. Rasvaliukoiset hormonit aktivoivat tai inhiboivat tiettyjen proteiinien [[proteiinisynteesi]]ä. <ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=129| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref>
Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos -
Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=129| Julkaisupaikka=Helsinki |
Julkaisija = WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-33085-2 }} </ref>
 
== Hormonien rakenne ==
 
Hormonit voivat olla [[aminohappo]]yhdisteitä, [[rasvahappo]]yhdisteitä, proteiini- tai peptidihormoneja tai steroideja. Aminohappoyhdisteistä muodostuneet hormonit ovat muodostuneet [[tyrosiini]]sta ja [[tryptofaani]]sta. Näihin hormoneihin kuuluvat [[kilpirauhanen|kilpirauhasen]] erittämät [[kilpirauhashormoni]]t ja [[lisämunuainen|lisämunuaisytimen]] erittämät [[katekoliamiini]]t. [[Solukalvo]]jen [[fosfolipidi]] [[arakidonihappo]] toimii rasvahappoyhdisteisten hormonien lähtöaineena. Rasvahappoyhdisteisiä hormoneja ovat [[eikosanoidi]]t, joita ovat esimerkiksi [[prostaglandiini]]t, [[tromboksaani]]t ja [[leukotrieeni]]t. Proteiini- ja peptidihormonit ovat muodostuneet muutamasta tai useista sadoista yhteenliittyneestä [[aminohappo|aminohaposta]]. Peptidihormoneja ovat esimerkiksi [[vasopressiini]] ja [[tyreoliberiini]]. Proteiinihormoneja ovat esimerkiksi [[insuliini]] ja [[kasvuhormoni]]. Proteiinihormoneja, joihin on liittyneenä [[hiilihydraatti]]ryhmä, kutsutaan glykoproteiineiksi. Glykoproteiineja ovat esimerkiksi [[follikkelia stimuloiva hormoni]] ja [[luteinisoiva hormoni]]. Steroidihormonien lähtöaineena toimii [[kolesteroli]]. Steroidihormoneja erittyy [[lisämunuainen|lisämunuaisen kuorikerroksesta]], [[sukupuolirauhanen|sukupuolirauhasista]] ja [[istukka|istukasta]]. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sjastaad, Hove, Sand | Nimeke = Physiology of Domestic Animals | Vuosi = 2003 | Kappale = 5| |Julkaisupaikka = Oslo | Julkaisija = Scandinavian Veterinary Press | Tunniste = ISBN 82-91743-11-8 | Kieli = englanti}}</ref>
 
== Ihmiselimistön tärkeitä hormoneja ==
 
{| class="wikitable" class="sortable wikitable"
| | '''Nimi''' || '''Lyhenne''' || '''Erittymiskudos''' || '''Solut'''
|-
| [[Adrenaliini]] || - || [[Lisämunuainen|lisämunuaisen]] ydin || kromafiinisolut
 
|-
| [[Aldosteroni]] || - || [[Lisämunuainen|lisämunuaisen]] kuorikerros || zona glomerulosa
 
|-
| [[Antidiureettinen hormoni]] eli vasopressiini || ADH || [[Aivolisäke|aivolisäkkeen]] takalohko ||
 
|-
| [[Dopamiini]] || - || [[munuainen]], [[hypotalamus]] ||
 
|-
| [[Erytropoietiini]] || EPO || [[munuainen]] || mesengiaalisolut
 
|-
| [[Estradioli]] || E2 || [[munasarja]], [[kives]] || [[granuloosasolu]]t, [[Sertolin solu]]t
 
|-
| [[Follikkelia stimuloiva hormoni]] || FSH || [[Aivolisäke|aivolisäkkeen]] etulohko || gonadotrooppisolut
 
|-
| [[Gastriini]] || - || [[mahalaukku]], [[pohjukaissuoli]] || G-solut
 
|-
| [[Glukagoni]] || - || [[haima]] || alfasolut
 
|-
| [[Gonadoreliini]] || GnRH || [[hypotalamus]] || P/D1-solut
 
|-
| [[Greliini]] || - || [[mahalaukku]] ||
 
|-
| [[Inhibiini]] || - || [[munasarja]], [[kives]] || [[granuloosasolu]]t, [[Sertolin solu]]t
 
|-
| [[Insuliini]] || - || [[haima]]n [[Langerhansin saareke|Langerhansin saarekkeet]] || [[beetasolu]]t
 
|-
| [[Istukkahormoni]] || hCG || [[istukka]] ||
 
|-
| [[Kalsitoniini]] || - || [[kilpirauhanen]] || parafollikulaarisolut
 
|-
| [[Kasvuhormoni]] eli somatotropiini || GH || [[Aivolisäke|aivolisäkkeen]] etulohko || somatotrooppisolut
 
|-
| [[Keltarauhashormoni]] eli progesteroni || - || [[munasarja]] || [[granuloosasolu]]t, [[teekasolu]]t
 
|-
| [[Kolekystokiniini]] || CCK || [[pohjukaissuoli]] ||
 
|-
| [[Kortikoliberiini]] || CRH || [[hypotalamus]] ||
 
|-
| [[Kortikotropiini]] || ACTH || [[Aivolisäke|aivolisäkkeen]] etulohko || kortikotrooppiset solut
 
|-
| [[Kortisoli]] || - || [[Lisämunuainen|lisämunuaisen]] kuorikerros || zona fasciculata, zona reticularis
 
|-
| [[Luteinisoiva hormoni]] || LH || [[Aivolisäke|aivolisäkkeen]] etulohko || gonadotrooppisolut
 
|-
| [[Melatoniini]] || - || [[käpyrauhanen]] ||
 
|-
| [[Noradrenaliini]] || - || [[Lisämunuainen|lisämunuaisen]] ydin || kromafiinisolut
 
|-
| [[Oksitosiini]] || - || [[Aivolisäke|aivolisäkkeen]] takalohko ||
 
|-
| [[Parathormoni]] eli lisäkilpirauhashormoni || PTH || [[lisäkilpirauhanen]] ||
 
|-
| [[Prolaktiini]] || PRL || [[Aivolisäke|aivolisäkkeen]] etulohko, [[rinnat]], [[kohtu]] || laktotrooppiset solut
 
|-
| [[Serotoniini]] || 5-HT || [[keskushermosto]], [[ruoansulatuskanava]] ||
 
|-
| [[Somatostatiini]] || SRIF || [[hypotalamus]], [[Langerhansin saareke|Langerhansin saarekkeet]] ||
 
|-
| [[Testosteroni]] || - || [[Kives|kivekset]], [[munasarjat]] || [[Leydigin solu]]t (miehillä)
 
|-
| [[Trijodityroniini]] || T3 || [[kilpirauhanen]] || follikulaarisolut
 
|-
| [[Tyroksiini]] || T4 || [[kilpirauhanen]] || follikulaarisolut
 
|-
| [[Tyroliberiini]] || TRH || [[hypotalamus]] ||
 
|-
| [[Tyrotropiini]] || TSH || [[Aivolisäke|aivolisäkkeen]] etulohko || tyreotrooppiset solut
 
|-
|}
 
14 767

muokkausta